Keskeisimpänä hän pitää pohdintaa siitä, miten naisten osaamista, kykyjä ja tahtoa voitaisiin käyttää laajemmin maanpuolustuksessa.

– Maanpuolustuksen tehtävissä tarvitaan yhä monipuolisempaa osaamista, mikä edellyttää koko ikäluokan taitojen hyödyntämistä – sukupuoleen katsomatta. Johtoajatus siitä, että kaikkien kansalaisten panosta tarvitaan, on arvokas, Kari huomauttaa.

Karin mielestä ensiaskel asevelvollisuuden kehittämisessä on laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa: näin saataisiin laaja kuva osaamisesta.

Mika Kari tyrmää kuitenkin esityksen siitä, että puolustusvoimat voisivat valikoida varusmiespalveluksen suorittavat kutsuntoihin osallistuvien joukosta. Hänen mielestään se tarkoittaisi käytännössö siirtymistä valikoivaan asevelvollisuuteen. Kari varoittaa, että nykyinen sotilaallinen liittoutumattomuus joutuisi kyseenalaiseksi.

Yhtä vieras ajatus hänelle on selvityksen ajatus siitä, että varusmies- tai kansalaispalveluksen voisi välttää maksamalla ylimääräisiä veroja.

– Yleinen asevelvollisuus antaa mahdollisuuden ylläpitää riittävän laaja ja koulutettu reservi niin sodan kuin rauhan aikana. Valikoivalla asevelvollisuudella tähän ei pystytä, Kari varoittaa.

– Ehdotusta siitä, että rahalla voisi hoitaa maanpuolustuksen velvollisuutensa ja välttää varusmiespalveluksen, pidän täysin kansalaisten oikeustajun vastaisena.

Kari muistuttaa, että varusmiespalveluksen suorittaminen on yhteistä niin hyvätuloisten kuin pienituloisten perheiden nuorille aikuisille.

– Kokemus on heille yhteinen ja synnyttää yhteiskunnallista luottamusta. Maanpuolustusvelvollisuuden täytyy koskettaa kaikkia, eikä sen rinnalle saa luoda ohituskaistoja.

Kari painottaa, että vahvuuksista on pidettävä kiinni: ”Sellaista, mikä järjestelmässä ei ole rikki, ei pidä ehdoin tahdoin yrittää korjata.”

Hän pitää tavoiteltavana nykypäivään soveltuvaa mallia, joka antaa mahdollisuuden koota kaikkien suomalaisten osaaminen mahdollisimman laajasti ja taloudellisesti kestävästi kokonaismaanpuolustuksen piiriin.