Kaikkiaan yli 12 000 superilaista on yhteistoimintaneuvottelujen piirissä kuntasektorilla.

– Jos hoitajia lomautetaan, on työnantajan linjattava, ketkä jätetään hoitamatta, Paavola vaatii.

Säästötoimina on käytetty muun muassa vapaaehtoisia talkoovapaita, lomarahanvaihtosopimuksia, lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Superin mielestä näin työnantaja on tietoisesti vähentänyt henkilöstöä, koska poissaolevien työntekijöiden tilalle ei palkata sijaisia.

Henkilöstövajauksen myötä muun muassa päivystyksen jonot ovat pidentyneet ja poliklinikoiden toiminta on kärsinyt. Asiakkaiden ja potilaiden hoito on heikentynyt osastoilla ja kotihoito- ja kotipalveluyksiköissä.

Super muistuttaa, että vanhustenhoidon asiakkaat ovat Suomessa nyt aikaisempaa huonokuntoisempia. Hoitohenkilöstön määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, mitä asiakkaiden kunto olisi edellyttänyt.

– Tämä on laskenut vanhusten hoivatason lähelle pistettä, jota alemmas ei voida mennä ilman, että vanhukset olisivat lähellä heitteillejättöä.

Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntien osoittavan riittävät resurssit vanhusten palveluiden turvaamiseen.

– Rahapula ei oikeuta lain rikkomiseen. Tulemme seuraamaan tarkasti sitä, miten virkavastuulla toimivat viranhaltijat tulevat näissä tilanteissa toimimaan, Paavola painottaa.

Super laskee, että lomautusten takia todelliset säästöt voivat olla jopa negatiivisia, kun perushoidosta joudutaan tinkimään. Vanhuksia joudutaan myös siirtämään perushoidosta kalliimmille hoivapaikoille, mikä nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lisäksi henkilöstön ylikuormitus nostaa sairauspoissaoloja sekä aiheuttaa jopa hoitohenkilöstön ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.

– Henkilöstösäästöillä vaurioitetaan hyvää työnantajakuvaa, mikä vaikeuttaa työnantajan toiveita ja mahdollisuuksia saada palvelukseensa koulutettua työvoimaa, hoitajaliitto huomauttaa.