– Vähemmän on puhuttu siitä, että aktiivimalli uhkaa kenen tahansa sairastuvan viime kätistä sosiaaliturvaa. Esimerkiksi työssä käyvän insinöörin tai lähihoitajan tukia saatetaan leikata, jos hän sairastuu pitkäaikaisesti vaikkapa reumaan, Feldt-Ranta toteaa.

– Ongelma on laaja. Työttömyysetuudet ovat tuhansille tai jopa kymmenille tuhansille pitkäaikaissairaille viimesijainen tukimuoto. Sairastuneet saavat sairaspäivärahaa 300 päivää, tämän jälkeen osa sairastuneista putoaa työkyvyttömille tarkoitettujen tukien piiristä työttömyysetuuksille.

– On selvää, että aktiivimallilla kuritetaan vähintään tuhansia pitkäaikaissairaita. Sen sijaan hallituksen hamuamat työllisyysvaikutukset – arvioiden mukaan 5 000–12 000 lisätyöpaikkaa – ovat hyvin epävarmoja. Aktiivimallilla tehdään siis enemmän hallaa kuin hyvää, Feldt-Ranta sanoo.

Eduskunnan lausuntokierroksella ongelman nostivat esiin Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) sekä Reumaliitto. Myös perustuslakivaliokunta esitti lakiesitykseen muutoksia, jotta ihmisten elämäntilanteet voidaan ottaa huomioon ennen tukien leikkauksia.

– Ongelmat voitaisiin ratkaista perustuslakivaliokunnan ehdotusten pohjalta, jolloin varmistettaisiin, etteivät tukien leikkaukset koske sairaita ja muita, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua aktivointitoimiin.

– Nyt hallitus pakottaa sairaat stressaavaan ja täysin turhaan byrokratiarumbaan. Mahdolliset aktivointitoimet vievät aikaa kuntoutukselta. On selvää, että tämä hidastaa paluuta työelämään, mikä on vastoin aktiivimallin tavoitteita.

– Sairailta pitäisi päinvastoin karsia kaikki turhaa byrokratia ja lisätä heidän kuntoaan parantavia palveluja. Lisäksi voidaan kehittää välityömarkkinoita osatyökykyisille, joille soveltuvaa työtä ei ole muutoin tarjolla, Feldt-Ranta sanoo.