Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Lapsiasiavaltuutettu eduskuntaan – arvioi ensimmäistä kertaa Arkadianmäellä lasten hyvinvoinnin tilaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi tänään eduskunnalle perhepolitiikkaa ja lasten hyvinvointia.

Valtuutettu antaa katsauksen Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta eduskunnalle nyt ensimmäistä kertaa.

Kurttilan odotetaan esimerkiksi kommentoivan juuri kariutunutta perhevapauudistusta.

Vastedes lapsiasiavaltuutettu antaa eduskunnalle tilannekatsauksen Suomen lasten olosuhteista joka neljäs vuosi.

”Tilanne on hyvin erikoinen” – Kansanedustaja epäilee kuntien maksattavan Kelalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on tehnyt kirjallisen kysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.

Taavitsainen toteaa, että ne ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990.

– Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk.) hallitus on mahdollistanut kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noin 30 prosentin korottamisen. Näiden lisäksi on tehty hallituksen päättämät lääkkeiden ja matkojen omavastuiden korotukset.

Taavitsaisen mukaan sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne kokonaan.

– Perheet, joissa on työttömyyttä ovat korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yksi suurin kärsijä, samoin pienituloiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja vammaiset. Monissa perheissä korkeat tasamaksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin, velkaantumiseen ja ulosottoon. Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta.

”Asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi.”

Taavitsainen kertoo esimerkin. Työttömyyden vuoksi eräs kahden lapsen yksinhuoltajaäiti joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja sairastui keskivaikeaan masennukseen. Hän pääsi TE-toimiston lähettämänä työttömän maksuttomaan terveystarkastukseen ja sitä myöten lääkärille sekä psykiatrian poliklinikalle, jossa hän on käynyt keskustelemassa 2-4 viikon välein.

– Hän ei ole kuitenkaan pystynyt maksamaan kaikkia laskuja ja hänelle on kertynyt ulosottoon terveyskeskusmaksuja, sairaalan poliklinikkamaksuja ja hammashoitolaskuja.

Asiakasmaksulaissa säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta. Vakiintuneet käytännöt puuttuvat ja asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi, Taavitsainen toteaa.

– Eri puolilta Suomea on tullut ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole lainmukaista kohtelua saaneet vedotessaan asiakasmaksulaissa mainittuun mahdollisuuteen potilas- ja asiakasmaksujen tilapäisestä alentamista tai perimättä jättämisestä saadakseen heille aiheutuvat kohtuuttoman suuret kustannukset pienemmiksi.

”Kyseessä saattaa olla myös kuntien ja kuntayhtymien käytäntö.”

Taavitsainen arvelee, että Suomeen on muodostunut yleinen käytäntö maksaa terveydenhuollon asiakasmaksuja toimeentulotuesta sen sijaan, että hyödynnettäisiin asiakasmaksulain mahdollisuutta alentaa maksua tai jättää se perimättä, vaikka asiakasmaksulain tarkoitus on nimenomaan maksuvaikeustilanteiden helpottaminen. Kaikki pienituloiset eivät täytä toimeentulotuen saamisen edellytyksiä, ja tällöin he ei eivät saa mitään apua maksuihin.

– Kyseessä saattaa olla myös kuntien ja kuntayhtymien käytäntö maksattaa asiakasmaksut Kelalla, minkä vuoksi ne ohjaavat huojennusta pyytävät Kelan toimeentulotuen hakijoiksi.

Asiakasmaksulain mukaan maksuja voidaan tarvittaessa jättää perimättä tai alentaa, mikäli kunta tai kuntayhtymä on tehnyt asiasta päätöksen.

– Käytännössä tämä tarkoittanee, että kunnan toimielimen tulee tehdä yleinen päätös huojennusten soveltamisesta kyseisessä kunnassa, ennen kuin huojennuksia voidaan yksittäistapauksessa myöntää.

– Tilanne on hyvin erikoinen, sillä ei liene tarkoituksenmukaista että eduskunnan päättämää lakia noudatetaan vain, jos poliittinen toimielin kunnassa näin tahtoo.

– On ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.

Satu Taavitsaisen mukaan ihmisille on tiedotettava kunnissa aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.

Näin Satu Taavitsainen kysyy:

– Tarkoittaako asiakasmaksulain 11 § 2 momentti sitä, että kunnan tai kuntayhtymän toimielimen tulee tehdä yleinen päätös huojennusten soveltamisesta kyseisessä organisaatiossa ennen kuin huojennuksia voidaan myöntää yksittäistapauksessa?

– Onko ministerillä tietoa, kuinka monessa kunnassa ja kuntayhtymässä on tehty päätös asiakasmaksulain 11 § 2 momentin soveltamisesta ja myönnetään lain mukaisesti huojennusta asiakasmaksuihin?

– Onko ministeri tietoinen siitä, että terveydenhuollon maksuja suoritetaan laajasti toimeentulotuella sen sijaan, että hyödynnettäisiin asiakasmaksulain 11 §:n 2 momentin mahdollisuutta alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä?

– Miten ministeri aikoo reagoida siihen, että ihmisille on annettu maksujen huojennuspyyntöihin vastaukseksi, ettei maksua voi huojentaa, koska kunnassa tai kuntayhtymässä ei ole maksujen vapautus- tai huojennusmenettelyä käytössä?

– Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, että asiakasmaksulain 11 §:ää sovellettaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla asiamaksujen alentamiseen, eikä asiakasta ohjattaisi viimesijaisen tukimuodon eli toimeentulotuen piiriin?

– Miten ministeri aikoo varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia mahdollisuuksistaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksuihin huojennusta?

– Aiotaanko sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja alentaa sote-uudistuksessa?

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta