Sisä-Suomen elinvoimakeskus vapautti kesäkuun alussa antamassaan Pirkanmaata koskevassa työlupalinjauksessa saatavuusharkinnasta betonirakentajat ja raudoittajat, muut rakennustyöntekijät, kattoasentajat ja -korjaajat, ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat sekä betonituote- ym. teollisuuden prosessityöntekijät.

– Rakennusalan tämän hetken syvässä ahdingossa ovat monet ammattilaiset työttöminä tai vaihtaneet alaa. On täysin käsittämätön ratkaisu olla välittämättä Suomessa jo olevasta työvoimasta, Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström sanoo liiton tiedotteessa.

Malmströmin mukaan esimerkiksi betonirakentajista ja raudoittajista työttömänä on joka kolmas työntekijä. SDP:n Malm kysyykin näihin lukuihin viitaten tiedotteessaan, että miten tällaisessa tilanteessa voi olla työvoimapulaa.

Alueelliset työlupalinjaukset päivitetään elinvoimakeskuksissa puolen vuoden välein. Niissä määritellään, millä ammattinimikkeillä työntekijöitä voidaan palkata EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ilman, että työnantaja ilmoittaa työpaikan ensin avoimeksi julkisiin työvoimapalveluihin. Rakennusliiton mukaan työlupalinjaus siis kertoo, mihin ammatteihin tällä hetkellä on vaikea saada työntekijöitä Suomesta tai muista EU-maista.

MALM muistuttaa, että rakennusalan kriisi on jatkunut pitkään, ja moni työntekijä on joutunut työttömäksi, lomautetuksi tai vaihtamaan kokonaan alaa.

– Rakentamisen romahdus ei ole ollut työntekijöiden syytä. Silti juuri työntekijät ovat joutuneet kantamaan kriisin raskaimmat seuraukset. Moni pohtii tällä hetkellä, löytyykö omalta alalta enää tulevaisuutta.

Malm korostaa, ettei kyse ole työntekijöiden asettamista vastakkain sen perusteella, mistä he ovat kotoisin.

– Kyse on siitä, että työmarkkinapolitiikan pitää perustua todelliseen tilanteeseen. Jos samalla alalla on historiallisen paljon työttömyyttä, on perusteltua kysyä, miksi työvoimapulasta puhutaan juuri näissä tehtävissä.

Malmin mukaan rakennusalan tilanne kertoo laajemmasta ongelmasta suomalaisessa työmarkkinakeskustelussa.

– Samaan aikaan kun hallitus perustelee työelämäuudistuksia työvoimapulalla ja työllisyyden vahvistamisella, rakennusalan todellinen ongelma on työpaikkojen puute. Työttömät rakentajat eivät saa jäädä näkymättömiksi tässä keskustelussa. He ansaitsevat vastauksia ja ennen kaikkea mahdollisuuden tehdä oman alansa töitä Suomessa, Malm sanoo.

RAKENNUSLIITON mukaan Pirkanmaan työlupalinjauksen kaltaiset päätökset uhkaavat altistaa EU:n ulkopuolelta tuotavia työntekijöitä alipalkkaukselle ja työperäiselle hyväksikäytölle. Myös Malm nostaa esiin työperäisen hyväksikäytön ja työehtojen polkemisen.

– Rakennusalalla on vuosien varrella nähty liian paljon tilanteita, joissa työntekijöiden haavoittuvaa asemaa on käytetty hyväksi. Siksi on syytä kysyä, miten päätöksen vaikutuksia on arvioitu myös tästä näkökulmasta ja miten varmistetaan, ettei työperäisen hyväksikäytön riski kasva, Malm sanoo.

Rakennusliitto kertoo painivansa alipalkkaus- ja hyväksikäyttötapausten kanssa päivittäin. Viranomaiset ovat liiton mukaan hampaattomia.

– Todellisia sanktioita työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ei edelleenkään ole Suomessa kyetty luomaan. Miksi, Toni Malmström ihmettelee.