Paisunut valtionvelka ja korkojen nousu horjuttavat Ranskan taloutta samalla, kun ensi vuoden presidentinvaalit lähestyvät ja ihmisten tyytymättömyys nouseviin elinkustannuksiin kasvaa.

Ranskan valtiovarainministeriön mukaan velka on tänä vuonna 119,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) ja nousee ensi vuonna 121,7 prosenttiin. Ranskan tilastokeskuksen Inseen mukaan vastaavia lukuja ei ole nähty vuosikymmeniin.

EU:n sääntöjen mukaan maan julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Paisuneen velan taustalla ovat valtion budjettien pitkäaikaiset alijäämät. Julkisen talouden alijäämä saisi EU-sääntöjen mukaan olla enintään kolme prosenttia suhteessa bkt:hen, mutta Ranskan alijäämä oli viime vuonna 5,1 prosenttia ja sen ennustetaan olevan tänä vuonna 5,4 prosenttia.

Euroalueen toiseksi suurin talous onkin ollut kaksi vuotta liiallisen alijäämän menettelyssä eli niin sanotulla EU:n tarkkailuluokalla.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijan Timo Miettisen mukaan Ranskan julkisen talouden vuotuista alijäämää pitäisi pienentää arviolta 60-70 miljardilla eurolla, jotta EU:n alijäämätavoitteeseen päästäisiin. Sekavan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi Ranskan uskottavuus pitkäaikaisten sopeutussuunnitelmien läpivientiin on kuitenkin heikko.

- Ranskan parlamentti on tunnetusti jakautunut, ja yhteisen ohjelman ja budjetin taakse on ollut vaikeaa saada enemmistöä. Lisäksi korona- ja energiakriisin aikana kasvanutta velkaa joudutaan vähitellen uusimaan korkeammilla koroilla, Miettinen sanoo.

- Energian kallistuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään, sillä se heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja lisää painetta valtion tukitoimiin.

KORKOJEN nousun myötä myös Ranskan valtionlainojen korot ovat nousseet voimakkaasti, mikä kasvattaa velan rahoituskustannuksia. Ranskan 10-vuotisten valtionlainojen korko kävi viime viikolla 4,96 prosentissa, mikä on Financial Timesin mukaan korkein taso sitten vuoden 2002.

Rahoitusmarkkinoilla Ranskaan kohdistuu huolia hallituksen kyvystä pienentää julkisen talouden alijäämää sekä ensi vuoden vaalien aiheuttamasta poliittisesta epävarmuudesta.

Miettisen mukaan Ranskan riskilisä on ollut viime aikoina hienoisessa kasvussa. Tämä näkyy siinä, että Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero on kasvanut jonkin verran.

- Joskin tuo ero on tällä viikolla ollut tasoittumaan päin. Ranska ei ole minkään akuutin velkakriisin edessä, se saa edelleen markkinoilta rahoitusta ja huutokaupoissa kysyntä on ylittänyt tarjonnan.

Ranskan hallitus vastasi sijoittajien huoliin ensi vuoden budjettiesityksellään, joka sisältää 43 miljardin euron edestä uusia sopeutustoimia. Ne kohdistuisivat esimerkiksi julkisen sektorin palkkoihin, paikallishallintojen budjetteihin ja terveydenhuollon menoihin.

Ranskan pääministerin Sebastien Lecornun mukaan alijäämä pyritään supistamaan ensi vuonna viiteen prosenttiin bkt:sta.

Miettinen näkee, että mikäli Ranskan rahoitusongelmat jatkuvat ja pahentuvat, on vaarana ongelmien leviäminen euroalueella.

- Velkakirjan arvonlasku voi aiheuttaa tappioita sijoittajille ja sitä kautta kiristää rahoitusolosuhteita koko euroalueella.

Miettisen mukaan rahoitusolosuhteiden kiristyminen vaikeuttaisi esimerkiksi puolustusinvestointien tekemistä.

HALLITUKSEN budjettiesityksestä käydään tiukkaa vääntöä parlamentissa, sillä hallituksella ei ole enemmistöä ja oppositiosta on jo kuultu kriittisiä puheenvuoroja.

- Oikeastaan tämä ei ole neuvottelu niinkään siitä, kuka suostuu budjetin taakse, vaan kuka suostuu olemaan kaatamatta hallitusta, Miettinen sanoo.

Ranskassa lakeja on jo pitkään viety läpi erilaisilla poikkeustilalainsäädännöillä, kun hallitus ei ole saanut taakseen enemmistöä, mutta sitä ei myöskään ole kaadettu epäluottamusäänestyksellä.

- Voi hyvin olla, että tämä on nyt se tilanne, eli hallituksen kaatamiseen ei löydy enemmistöä, mutta myöskään budjetin taakse ei löydy enemmistöä, jolloin joudutaan turvautumaan näihin hätätilamekanismeihin.

Ranska ajautui poliittiseen kriisiin toissa vuonna sen jälkeen, kun presidentti Emmanuel Macron kutsui koolle ennenaikaiset parlamenttivaalit, joiden tuloksena parlamenttiin ei muodostunut selvää enemmistöä.

Tämän jälkeen kaksi peräkkäistä pääministeriä on joutunut jättämään tehtävänsä budjettikiistojen vuoksi.

SAMAAN aikaan, kun Ranskan hallitus esittää leikkauksia, ovat opiskelijat protestoineet ja vaatineet esimerkiksi lisää rahoitusta. Syyskuussa alkaneisiin protesteihin on liittynyt mukaan vanhempia, opettajia ja ammattiliittojen edustajia.

Valtio-opin professori Henri Vogt Turun yliopistosta kertoo, että myös opiskelijoiden protestoinnissa on kyse vuosien varrella kertyneestä velasta. Ranskassa julkisella puolella on jätetty hoitamatta useita infrastruktuurihankkeita, mikä näkyy esimerkiksi koulurakennusten rapistumisena.

- Koulutilat eivät ole sellaisia kuin pitäisi olla. Luokkakoot ovat isoja eikä sijaisia pystytä palkkaamaan, kun ei ole rahaa, Vogt kertoo.

Vogtin mukaan viime vuosina kansalaisten kritiikki ja rapautunut luotto julkiseen sektoriin on satanut poliittisten äärilaitojen laariin ja lisännyt polarisaatiota.

Opiskelijat eivät kuitenkaan Vogtin mukaan lähtökohtaisesti tue mitään puoluetta.

- Tämä on vielä aika uusi ilmiö ja on vaikea sanoa, mitä tapahtuu.

Johanna Latvala / STT