Otetaan suurennuslasin alle kahden suomalaisen tilit. Ensimmäinen ihminen kuuluu suurituloisimpaan ja toinen pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kansalaisista. Petteri Orpon (kok.) hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset ovat kasvattaneet näiden kahden ihmisen tuloeroja.

Seurauksena vauraamman tulot ovat kasvaneet yli 2000 eurolla ja pienituloisen toimeentulo on heikentynyt lähes tuhannella eurolla vuodessa.

Tämä paljastuu Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemasta uudesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista. Sen seitsemässä artikkelissa tutkijat tarkastelevat tuloerojen, terveyden, koulutuksen ja koetun hyvinvoinnin eriytymistä tuoreiden tilastojen valossa.

SISU-mikrosimulointimalli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan suunnittelun ja arvioinnin laskentaväline. Sillä voidaan tarkastella muun muassa kotitalouksien taloudellista asemaa, tuloeroja ja kannustinvaikutuksia.

– Hallituksen leikkaukset ovat iskeneet voimakkaimmin työttömiin. Vuoden 2024 alussa noin 40 prosenttia työttömyysetuuksien saajista sai ansiopäivärahaa. Helmikuussa 2026 osuus oli laskenut noin kolmannekseen. Kehitykseen vaikuttavat muun muassa työssäoloehdon kiristykset. Samalla työttömyysturvan porrastus on pienentänyt monilla ansiopäivärahan tasoa, Kauhanen sanoo tiedotteessa.

RAPORTISSA tutkija toteavat, että Orpon hallituksen leikkaukset ovat lisänneet työssäkäyvien köyhien määrää arviolta lähes 28 000 ihmisellä.

Tämän seurauksena yhä useampi palkansaaja joutuu pärjätäkseen turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen.

Simulointilaskelmien mukaan pienituloisten määrä kasvaa lähes sadalla tuhannella, mikä tarkoittaa 11 prosentin kasvua.

Pienituloisissa perheissä elävien lasten määrä nousee jopa enemmän, 16 prosenttia, mikä tarkoittaa lähes 26 000:a lasta.

Eurostatin tilastojen mukaan työttömien köyhyys on noussut Suomessa korkeimmalle tasolle koko 2000-luvulla: 56 prosenttia työttömistä oli köyhiä vuonna 2025, kun osuus oli 49,4 prosenttia vuonna 2023.

SUOMALAISET eivät ole hylänneet tasa-arvon ihannetta, vaikka kansalaisten tuki tasa-arvolle ei aina näy poliittisissa päätöksissä.

Turun yliopiston sosiologian professorin Mikko Niemelän, THL:n erikoistutkijan Niko Eskelisen ja tutkija Markus Laanisen laajaan kyselyaineistoon perustuvan artikkelin mukaan tuki tasa-arvoiselle yhteiskunnalle on yhä vahva.

– Suomalaiset suhtautuvat yhä intohimoisesti tasa-arvoon. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi, että hallitus kaventaisi tuloeroja. Yhtä moni pitää terveyseroja liian suurina ja koulutuseroja pidetään jopa aiempaa suurempana ongelmana, Niemelä sanoo tiedotteessa.

Yhteisen näkemyksen alle on kuitenkin auennut railo. Se kulkee yhä selvemmin sukupuolten välissä. Naisista noin 73 prosenttia on pitänyt suomalaisten tuloeroja liian suurina, ja osuus on pysynyt suhteellisen vakaana vuosina 2016-2025.

Miehillä osuus on romahtanut: vuonna 2025 enää 52 prosenttia piti tuloeroja liian suurina, kun vielä vuonna 2016 miehistä 65 prosenttia oli sitä mieltä.

Sukupuolittuneet näkemyserot saattavat olla yhteydessä Suomessa havaittuun poliittiseen polarisaatioon miesten ja naisten välillä.

TOINEN JAKOLINJA kulkee koetun toimeentulon mukaan. Niistä, jotka kokevat pärjäävänsä ”hyvin helposti”, alle puolet pitää enää tuloeroja liian suurina. Tämä osuus on pudonnut noin neljänneksellä alle kymmenessä vuodessa.

Niistä, jotka kokevat toimeentulossaan ”suuria vaikeuksia”, yli 80 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina.

Tässä kyse on ihmisten näkemyksistä, eikä todennettavista suureista. Eriarvoisuuden kokemus syntyy pitkälti mielikuvista ja omista tulkinnoista.

Kirjoittajat huomauttavat raportissa, ettei tutkijoillakaan ole yksimielisyyttä siitä, milloin tuloerot ovat liian suuret tai pienet.