Yleisesti vaalibudjetilla tarkoitetaan hallituspuolueiden pyrkimystä miellyttää kautensa lopulla omia äänestäjiään välttämällä heidän kannaltaan ikäviä päätöksiä.

– Suurin syy minkä takia tätä hallituksen viimeistä budjettia voi luonnehtia vaalibudjetiksi liittyy siihen, että hallitus on koko kautensa ajan ponnekkaasti puhunut julkisen talouden tasapainottamisesta.

– Kun nyt katsoo myös mitä parlamentaarisesti on sovittu tulevista vuosista ja kun hallitus korostaa jokaisessa käänteessä, että seuraavan hallituksen pitää tehdä sitä, tätä ja tuota, niin olisi odottanut, että hallitus olisi tässä viimeisessä budjetissa edes yrittänyt olla pahentamatta tätä tilannetta, Räsänen sanoo Demokraatille.

HUOMENNA alkavasta budjettiriihestä on Räsäsen mukaan tuskin luvassa mitään uutta tai yllättävää. Hallitus toimeenpanee aikaisempia päätöksiään ja viime kevään kehysriihen uusia linjauksia.

– Se tarkoittaa sitä, että tämä hallitus, joka on jokaisessa kädenkäänteessä saarnannut julkisen talouden vakauttamisen tarpeellisuudesta, tiputtaa hanskat lattialle ja siirtää taakan seuraavan hallituksen hoidettavaksi.

Räsänen ei usko, että budjettiriihestä on luvassa keinoja siihen, kuinka talouden kasvun käänne näkyisi nopeammin ihmisten arjessa esimerkiksi työpaikkoina.

Talouden tasapainottamisessa Räsänen ottaisi lähtökohdaksi talouspolitiikan arviointineuvoston näkemyksen, jonka mukaan julkisen talouden alijäämää ei pitäisi omilla päätöksillä syventää.

– Minusta se on aika kohtuullinen pyyntö. Siihen liittyy esimerkiksi se, että ensi vuonna alijäämää ja velkaantumista pahentava yhteisöveron alennus pitäisi perua.

– Mutta siellä on muitakin. Olisi järkevää arvioida esimerkiksi tämä hankintalakilainsäädäntö vielä uudestaan, että jos sen toimeenpanoa vielä lykättäisiin ja vältettäisiin ne satojen miljoonien muutoskustannukset, jotka sieltä on tuleville vuosille tulossa.

RÄSÄNEN näkee yrittäjien eläkejärjestelmän muutoksissa myös hyvää, mutta katsoo lausuntokierroksella olleen esityksen lisäävän veronmaksajien maksuosuutta ja pahentavan alijäämää.

– Sitten siellä on kysymys esimerkiksi alkoholiverojen verovajeesta, joka tulee siitä, että etämyynti kokonaisuudessaan sallitaan.

– Jos hallitus näitä katsoisi uudestaan, niin mittaluokka on noin 1,5 miljardia, jolla julkista taloutta voitaisiin vahvistaa tulevina vuosina. Ja tämä ei tarkoittaisi yhtään uutta säästöä yhtään minnekään vaan vain sitä, että hallitus pidättäytyisi niistä toimenpiteistä, jotka vaikeuttavat tulevien vuosien tilannetta.

SDP parantaisi työvoiman kysyntää hankalassa taloustilanteessa muun muassa perumalla tutkimuksessakin hyödyttömiksi todetun työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poiston.

– Olisi järkevää, että ne palautettaisiin. Silloin myös lyhytaikaisen työn vastaanottaminen olisi entistä kannattavampaa. Myös yrityksille tulisi kannuste tarjota lyhytaikaista työtä.

Hallitus on näillä näkymin parantamassa kotitalousvähennystä, jota oppositio on useaan kertaan ehdottanut.

– Varsinkin tätä kotipalveluiden osuutta ja vähennystä olisi syytä edelleen kasvattaa. Tämä auttaisi siinä, että esimerkiksi iäkkäämpi väestö voisi hankkia kotipalveluita itselleen, joka tukisi myös heidän pärjäämistään kotona pidempään. Puhutaan siivouspalveluista ja erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

RÄSÄNEN muistuttaa, että kun kotitalousvähennyksestä aikoinaan karsittiin, se vähensi myös palvelualan työpaikkoja.

– Tämä olisi yksi kokonaisuus, jolla saataisiin työlle lisää kysyntää.

SDP on esittänyt myös arvonlisäveron alarajan kasvattamista, koska näkee sen helpottavan yrittäjäksi lähtemistä. Se on ehdottanut myös määräaikaista kannustinta pienemmillä yrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

– Kun tulemme omaa vaihtoehtoa esittelemään, niin nämä toimenpiteet pystytään myös kattamaan taloudellisesti niin, etteivät ne pahenna julkisen talouden alijäämää.

ORPON hallituksen pitäisi Räsäsen mukaan myös perua riihessä viime keväänä päätetyt Stea-avustusten leikkaukset.

– Toivoisin, että hallituksessa otettaisiin järki käteen ja todettaisiin, että tämä ideologinen ristiretki suomalaisia auttajia kohtaan harkittaisiin uudelleen. Se liittyy varsinkin kehysriihessä päätettyyn 50 miljoonan euron lisäsäästöön, joka on johtamassa siihen, että aika monella perinteiselläkin auttajalla laitetaan lappua luukulle. Se tuskin on kenenkään etu.

Hallitus päätti kevään riihessä myös lisätoimenpiteistä, jotka paikoin liki tuplaavat perusterveydenhuollon asiakasmaksut tämän kauden aikana.

– Eikö todella mistään muualta ole löydettävissä säästöjä kuin tästä kokonaisuudesta. Hallitus olisi voinut todeta, että tehottomista Kela-korvauksen korotuksista voidaan luopua ja ylipäänsä Kela-korvausjärjestelmässä olisi haettavissa säästöjä.