Hallitus on viilaamassa pitkään valmisteilla ollutta lakiesitystä, joka koskee etä- ja älyteknologian hyödyntämistä sosiaalihuollossa, esimerkiksi vanhustenhoidossa.

Täydentävässä lakiesityksen luonnoksessa pyritään vastaamaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan aiemmin vaatimiin muutostarpeisiin.

Huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, miten asiakkaan perusoikeudet voidaan huomioida käytettäessä esimerkiksi videovälitteisiä etäkäyntejä tai asiakkaan toimintaa havainnoivaa sensoriteknologiaa.

Sääntelyssä halutaan huomioida paremmin asiakkaan ymmärryskyky eli esimerkiksi se, pystyykö hän tietoisesti hyväksymään teknologian käytön osana palveluaan.

ESITYKSEEN on myös lisätty uusi kohta, jossa säädetään teknologisista ratkaisuista, joilla havainnoidaan esimerkiksi asiakkaan liikettä tai ääntä. Näillä voitaisiin huomata esimerkiksi asiakkaan poistuminen asunnosta, pitkäkestoinen liikkumattomuus tai kaatuminen.

Teknologiayhtiö MariCaren liiketoiminnan kehityspäällikön Mervi Peltosen mukaan sääntelyssä tulisi tarkentaa erittelyä ei-kuvantavan ja kuvantavan teknologian välillä.

- Yksityisyyden kannalta on merkittävä ero siinä, tallennetaanko tai välitetäänkö kuvaa ihmisestä vai havaitaanko vain liikettä, Peltonen sanoo STT:lle.

MariCare valmistaa älylattioita ja hoivatutkia, joiden teknologiassa ei käytetä kuvaa tai ääntä. Yhtiö hyödyntää liikkumisen seurantaan lattiasensoreita ja tutkateknologiaa.

Sääntelyn epätarkkuus jättää Peltosen mukaan tulkinnanvaraa esimerkiksi siitä, voiko teknologiaa jatkossa käyttää vaikkapa saniteettitiloissa.

- Merkittävä osa iäkkäiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden kaatumisista tapahtuu juuri wc- ja pesutiloissa. Jos teknologian käyttö näissä estetään kokonaan, menetämme mahdollisuuden havaita vaaratilanteita ajoissa, hän sanoo.

ESITYSPERUSTELUIDEN mukaan asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotuista sosiaalihuollon palveluista, mutta hänellä ei ole subjektiivista oikeutta mihinkään tiettyyn palveluun tai sen toteuttamistapaan.

Ammattiliitto Tehyn esitykseen antaman lausunnon mukaan esityksessä tulisi painottaa enemmän sitä, ettei haavoittuvassa asemassa olevaa sosiaalihuollon asiakasta voi missään tilanteessa jättää ilman palvelua.

- Tehyn huoli liittyy edelleen siihen, että hyvinvointialueilla saatetaan tehdä säästösyistä päätöksiä, joiden seurauksena tietyille asiakasryhmille tarjotaan palvelujen toteuttamistapana yksinomaan teknologisia ratkaisuja, kuten kotihoidon etäkäyntejä tai lääkeannosteluautomaatteja, ammattiliitto sanoo.

MUISTILIITTO kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa asiakas ei kykene ymmärtämään teknologisen ratkaisun merkitystä palvelussaan tai joissa hänen omaa tahtoaan ei enää saada selvitetyksi.

Liiton mukaan sääntelyssä tulisi nykyistä selvemmin turvata asiakkaan aiemmin ilmaiseman tahdon huomioon ottaminen.

Liiton lausunnossa sanotaan, että muistisairauden edetessä henkilön oma tahto voi lisäksi ilmetä käyttäytymisen, eleiden tai muun ei-sanallisen ilmaisun kautta.

Täydentävä lakiesitys on tarkoitus käsitellä vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki