Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

26.3.2026 07:15 ・ Päivitetty: 26.3.2026 06:32

Ruotsin ja Suomen tulisi ottaa seuraava askel puolustusyhteistyössä

Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan osoittaa, että vakautta ja turvallisuutta ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

Mika Kari

Peter Hultqvist

Uusien uhkien torjumiseksi Ruotsin ja Suomen on vahvistettava paitsi omia puolustuskykyjään, myös syvennettävä maiden kahdenvälistä puolustusyhteistyötä edelleen.

Seuraava askel maiden välillä on keskinäinen puolustusyhteistyösopimus (DCA). Sopimus tekisi harjoituksista sujuvampia, helpottaisi materiaalin varastointia ja varmistaisi nopeamman pääsyn tukikohtiin mahdollistaen nopeat ja tehokkaat vahvistukset kriisitilanteessa tai sodan aikana.

Kokemukset osoittavat, että kun suunnittelu, logistiikka ja infrastruktuuri ovat kunnossa, yksiköt voivat toimia viipymättä, mikä vahvistaa sekä pelotetta että puolustuskykyä lähialueellamme.

DCA-sopimuksen tarve käy erityisen selväksi käytännön tasolla.

Ruotsalaiset ja suomalaiset maajoukot osallistuivat viime viikolla Norjan johtamaan Cold Response -harjoitukseen Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Suomessa, ja johon osallistui yhteensä 30 000 sotilasta 14 maasta. Ruotsista osallistui 4 000 sotilasta, mukaan lukien ilmavoimat, ja Suomesta 3 500 sotilasta.

Harjoitus piti sisällään johtamista, logistiikkaa, isäntämaan tukemista, Nato-yhteistyötä ja kahdenvälisiä operaatioita. Yhteisharjoitus lähetti myös selkeän viestin Venäjälle.

RUOTSIN JA SUOMEN yhteistyö pohjoisella alueella ei ole uutta.

Se ulottuu useiden vuosikymmenten taakse, yhteisestä kriisisuunnittelusta ennen Nato-jäsenyyttä nykyiseen laajaan operatiiviseen yhteistyöhön. Toiminnan syvyyden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi on tärkeää, että esivarastointimahdollisuudet ja pääsy tukikohtiin molemmissa maissa avataan.

Tämä hyödyttää sekä Natoa, Pohjoismaita että koko Itämeren aluetta.

DCA on pohjimmiltaan sopimus käytännön yhteistyöstä. Se säätelee, miten ulkomaiset joukot voivat toimia isäntämaassa, mukaan lukien mahdollisuus käyttää tukikohtia ja kalustoa, ja mikä on henkilöstön asema ja oikeudelliset vastuut.

Kaikki toimet toteutetaan isäntämaan ehdoilla, mikä takaa Ruotsin ja Suomen suvereniteetin.

Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on pitkäaikaisen poliittisen työn tulos. Jo ennen Nato-jäsenyyttä kriisi- ja sotatilanteita suunniteltiin yhteisesti, mikä on ollut ratkaisevaa Pohjois-Euroopan vakaudelle.

Meille sosiaalidemokraateille DCA-sopimus merkitsee pohjimmiltaan vastuuta turvallisuudesta lähialueellamme. Suomi ja Ruotsi ovat läheiset turvallisuuspoliittiset kumppanit, ja maillamme on samat strategiset haasteet.

Keskinäinen DCA vahvistaisi molempien maiden puolustuskykyä ja varmistaisi, että tukea voidaan tarjota nopeasti tilanteen niin vaatiessa.

Pitkällä aikavälillä on myös syytä harkita yhteistä DCA-järjestelyä koko Pohjolalle – kun turvallisuustilanne vaatii enemmän yhteistyötä ja suurempaa operatiivista kyvykkyyttä, on oltava valmius tehdä nopeasti tarvittavat päätökset.

Mika Kari on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen ja Peter Hultqvist Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU