-  Iltauutisissa muun muassa sähkön ja ruoan korkeat hinnat ovat olleet esillä melkein joka ilta, Suomen Tukholman-suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo STT:n haastattelussa.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsin valtiontalous on erittäin hyvässä kunnossa. Ruotsin valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 30 prosentin kiepeillä, kun Suomessa ollaan noin 70 prosentissa.

Henriksson kuitenkin muistuttaa, että Ruotsissa yksityistaloudet ovat huomattavan velkaantuneita muun muassa suurien asuntolainojen takia.

Ikävä yllätys on ollut edessä myös niillä, joilla on vielä jäänyt rahaa yli esimerkiksi matkustamiseen. Ruotsin kruunun arvo on heikentynyt historiallisen alas, minkä vuoksi ulkomailla kaikki on nyt entistä kalliimpaa.

KESKUSTELUSSA turvallisuudesta järjestäytynyt jengiväkivalta on ollut sisäpolitiikkaa, mutta viimeistään Koraanien polttamiset ovat kytkeneet ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden osaksi samaa kuviota.

Lupaukset toimista jengirikollisuutta vastaan olivat tärkeä osa nykyisen porvarihallituksen puolueiden sekä hallitusta tukevien ruotsidemokraattien vaalikampanjaa. Hallitus aloittikin selvityksiä monista kiistellyistä ehdotuksista.

Rangaistusasteikon kiristämisen lisäksi suunnitteilla on erityisiä alueita, joilla poliisi saisi tehdä henkilöön kohdistuvia etsintöjä eli ruumiintarkastuksia ilman erityistä rikosepäilyä.

-  Nyt selvitykset alkavat valmistua, mikä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntöä aletaan tuoda valtiopäiville. Esimerkiksi sosialidemokraatit ovat suhtautuneet näihin ehdotuksiin jokseenkin kriittisesti, Henriksson kertoo.

Koraanin polttamisiin hallituksella ei ole tarjota ainakaan nopeita lääkkeitä. Selvitystyö mahdollisesta muutoksesta järjestyslakiin on aloitettu, mutta sen valmistumisen määräaika on vasta ensi kesänä.

KORAANITEMPAUKSET eivät ole olleet omiaan edistämään Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Sen suhteen Ruotsissa ollaan Henrikssonin mukaan nyt sekä odottavia että toiveikkaita.

-  Kyllä linja Ruotsissa on nyt se, että täytyy luottaa Turkin Vilnan Nato-huippukokouksessa antamaan lupaukseen jäsenyyden hyväksymisestä.

Siitä suurlähettiläs on helpottunut, ettei Suomen aiemmasta liittymisestä Natoon jäänyt ruotsalaisille mitään hampaankoloon.

-  Ihmeellisen hyvä ymmärrys on sille, että näin oli parempi myös Ruotsille. On parempi, että Suomi on Naton sisällä kuin että molemmat maat olisivat ulkopuolella.

Suomalaisia suurlähettiläs kehottaa kääntämään katseen länsinaapurin taloudellisiin mahdollisuuksiin. Hänen mukaansa Suomi on nyt Ruotsissa hyvässä huudossa muun muassa Nato-prosessin ja maanpuolustuksesta huolehtimisen takia.

-  Se on erittäin hyvä lähtökohta tilanteessa, jossa esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa ollaan tekemässä vihreän siirtymän investointeja noin 120 miljardin euron arvosta. Nyt kannattaisi suomalaisten toimijoiden kyllä aktivoitua Ruotsin suuntaan.

Niilo Simojoki / STT