Tapauksessa alaikäinen nuori siirrettiin selviämishoitoasemalta poliisin putkaan Helsingissä syksyllä 2017. Lautakunta päätti viime vuonna, että nuorta syrjittiin, koska hänen kanssaan ei asioitu ruotsiksi. Poliisilaitoksen mukaan kyse oli ollut inhimillisestä väärinymmärryksestä. Nuoren pyyntöön saada keskustella ruotsiksi ei osattu reagoida, koska poliisilaitoksen mukaan nuori ymmärsi ja puhui suomea hyvin.

Helsingin poliisilaitos valitti hallinto-oikeuteen ja kertoi, että lautakunnan päätöksen jälkeen oli selvinnyt, että eräs poliisi oli keskustellut nuoren kanssa ruotsiksi. Kyseisen poliisin selvityksen mukaan nuori vastasi hänen kysymyksiinsä ja kertoi ymmärtävänsä, mitä poliisi sanoi.

Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Lautakunta ei kuitenkaan muuttanut päätöstään uudelleenkäsittelyssä. Se katsoi nuoren joutuneen huonompaan asemaan kielensä perusteella tilanteessa, jossa tämän perusoikeuksia oli muutenkin rajattu kiinnioton vuoksi ja nuori olisi kaivannut tietoa omalla äidinkielellään.

-  Lautakunta katsoi kokonaisuutena arvioiden, että vaikka asianomistaja oli osittain saanut palvelua ruotsiksi, ei hänen kielellisiä oikeuksiaan ollut enää myöhemmin toteutettu. Asianomistajan perustuslaissa taattua oikeutta käyttää omaa äidinkieltään oli rajoitettu, päätöksessä todetaan.

Näin ollen poliisilaitoksen katsottiin syrjineen nuorta tämän kieleen liittyvän syyn perusteella.

Lautakunta antoi päätöksen marraskuussa. Päätös ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen.