Paneelissa vastaus riippui siitä, oliko äänessä palkansaajien vai työnantajien edustaja.

Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta työllisyysasteen nostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sen onnistuminen taas riippuu siitä, saadaanko työurat pitenemään nykyisestä. Akavan paneelin keskeinen kysymys oli, löytyykö hallitusohjelmasta tällaisia toimia ja pitenevätkö työurat työntekijän turvaa heikentämällä.

Kunta- ja hyvinvointiantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen uskoi, että työurien pidentämisen tärkeydestä kaikki ovat samaa mieltä. KT myös tukee hallituksen tavoitetta 100 000 uudesta työllisestä.

Jalonen toi esille huolensa myös osaavan työvoiman saatavuudesta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei KT:lle maita, koska se osaltaan lisää osaajapulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla.

– Siihen pitää löytää joku jatkopolku.

PUHEENJOHTAJA Teemu Hankamäki akavalaisesta Ylemmät toimihenkilöt YTN:stä ei ole juurikaan löytänyt hallitusohjelmasta toimia, jotka pidentäisivät työuria.

– Niitä saa mikroskoopilla sieltä etsiä, jos löytyy silloinkaan. Odotusarvo on, että olemme lähes 70 ikävuoteen töissä. Tässä on kaksi ongelmaa: miten kuuttakymppiä lähestyvät pysyvät työelämässä ja miten nuoret jaksavat työelämässä uupumatta ennen aikojaan.

Hänen mielestään nämä kaksi seikkaa kaipaisivat enemmän huomiota, jos työuria halutaan pidentää ja työllisyysastetta nostaa.

PANEELISSA ruodittiin hallituksen suunnitelmia. Akavalainen Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko on vastustanut useita heikennyksiä, muun muassa määräaikaisuuksien helpottamista. Jos hallituksen esitys menee läpi, määräaikaiseen sopimukseen ei tarvitsisi olla perusteltua syytä.

– Lähtökohtana pitäisi olla vakituinen työ- tai palvelussuhde. Määräaikaisuus kolahtaisi erityisesti juuri työelämään astuviin. Työelämän epävarmuutta ei pitäisi lisätä enää yhtään, Jukon hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto painotti.

Hän pelkää pahoin, että määräaikaisesta rekrytoinnista tulisi automaatti.

– En halua, että suomalaisia työmarkkinoita viedään amerikkalaiseen epävarmuuteen – että ihmisistä pääsee eroon hyvin helposti,

Jos hallituksen esitys toteutuu, hänen mielestään myös työntekijän pitää päästä yhtä joustavasti eroon perusteettomasta määräaikaisesta työsopimuksesta ilman irtisanomisaikaa.

KEMIANTEOLLISUUDEN työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä kommentoi saman tien, että sellaista maailmaa ei ole olemassa, jossa kaikki ovat vakituisessa työsuhteessa.

– Pidän itse tärkeänä vuoden määräaikaisuutta ilman perustetta siitä vinkkelistä, että uskalletaan työllistää, vaikka tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla työvoimapula on niin suuri, että KT:n Jalosen mukaan työnantaja tuskin käyttäisi määräaikaisuuksia väärin.

– Viestiä tulee päinvastoin siitä, että työnantaja tarjoaa vakituista palvelusuhdetta, mutta nuori ei usein halua ottaa sitä vastaan vaan haluaa katsoa, miltä tämä työ tuntuu.

HALLITUS ajaa myös henkilökohtaista irtisanomista, joka perustuisi vain asialliseen eikä perusteltuun syyhyn. Etu-Seppälän mukaan sen vaikutus nähtäisiin vasta vuosien päästä oikeuskäytännössä.

– Vaikka se toteutuisi, tässä ei olla menossa mihinkään mielivaltaan. Yksityisellä sektorilla jokaista irtisanomista harkitaan aika tarkkaan. Riskit irtisanomisessa eivät ole halpaa hommaa.

Suurin osa työnantajista toimii viisaasti, mutta eivät kaikki, YTN:n Hankamäki arvioi.

– Olet parina päivänä töistä myöhässä, onko se asiallinen syy? Jonkun mielestä voi olla. Mutta tuskin se on painava syy, tässä on se ero.

Hän uskoo, että akavalaisessa työelämässä muutoksella voi olla suuri vaikutus.

– Kun tulee työpaikalla ryppy rakkauteen, useimmiten työsuhteen päättämisestä sovitaan ja siinä raha saattaa vaihtaa hiukan omistajaa. Nimet paperiin ja kohti uusia haasteita. Jos irtisanomisen kynnys alenee, sopimushalukkuus työnantajapuolella todennäköisesti heikkenee.

TYÖTTÖMYYSTURVAN heikentäminen on herättänyt myös paljon huolta palkansaajissa. Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra arvioi näitä säästöjä aika rajuiksi. Sekä KT:n Jalonen että Kemianteollisuuden Etu-Seppälä korostivat, että aina pitää olla kannattavampaa ottaa työtä vastaan kuin elää sosiaaliturvan varassa viitaten niin sanottuihin kannustinloukkuihin.

– Mielestäni työttömyysturvan säästöjä ei ihan kannustinloukkujen purkamisella pysty perustelemaan, Kopra totesi.

Turvan porrastamismallissa pitäisi hänen mielestään katsoa, että leikkaukset eivät ole kohtuuttomia.

– Pitää muistaa, että työttömällä on työnhakuvelvoite. Tämä on hyvä periaate, mutta jos ei saa töitä, täytyy säilyttää jonkinlainen turvataso.

TULEVAISUUS ei näytä erityisen valoisalta työmarkkinoilla. Akavan Worksin tuorein työttömyys- ja lomautuskatsaus osoittaa, että tulevina kuukausina on kylmä vaihe tulossa. Työttömyysluvut akavalaisittain näyttävät huolestuttavilta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren totesi seminaarissa.

Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli lokakuussa noin 23 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti alle vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat lisääntyneet. Insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja, tradenomeja ja arkkitehtejä oli lomautettuna yli kaksinkertainen määrä verrattuna lokakuuhun 2022.

Erityisen huolestuttavana Löfgren pitää korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden tilannetta: työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella, noin 37 prosentilla.

– Tällä vauhdilla ollaan jo ennen kesää tilanteessa, jossa ylitetään koronakriisin aikainen työttömyys.

Toinen tuore Akava Works -selvitys kertoo, että akavalaiset kannattavat ratkaisujen hakemista neuvottelujen, sopimisen kautta työelämän uudistamisesta. Eniten kannatusta saavat kolmikantaneuvottelut.

Akava julkisti tänään myös lokakuussa pääministeri Petteri Orpolle (kok.) viemänsä ratkaisuehdotusten sisällön.

– Työmarkkinoiden kriisiytyminen pitää estää ja se on estettävissä, Löfgren painotti seminaarissa.