Kesäkuussa asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Tiedotteessa kerrotaan, että työryhmässä edustetut kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä ja valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen tavalla, jota neljän prosentin bruttokansantuoteosuustavoitteen toteutuminen vaatii.

Tiedotteen mukaan tämä edellyttää julkisten tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta olettaen, että julkinen sektori kattaa yhden kolmasosan panostuksista ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa.

”Työryhmä esittää, että rahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki. Laki määrittäisi vuotuisen valtion tutkimus- ja kehittämismenojen tason tavalla, joka johtaa julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenojen 1,33 prosentin BKT-osuuteen ennustetun talouskehityksen vallitessa vuoteen 2030 mennessä.”

”Yksityisen sektorin saaminen mukaan T&K-investointien kasvattamiseen on välttämätöntä. Neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseen vaadittavan vipuvaikutuksen aikaansaamiseen ja edelleen vahvistamiseen tulee kiinnittää suurta huomiota.”

Työryhmä ehdottaa, että lain rinnalla laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelma.

”Suunnitelmassa täsmennetään pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämistoiminnan politiikan linjaukset ja sisällöt sekä T&K-rahoituksen suuntaamisen peruslinjat. Suunnitelma laaditaan parlamentaarisesti ja se edelleen vahvistaa sitoutumista pitkäjänteiseen tutkimus ja kehittämisrahoitukseen ja -politiikkaan. Suunnitelmassa määritellään keskeiset reunaehdot, joilla toimeenpanoa tehdään.”

Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.

”Verokannustin täydentää suoria tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia, ja verokannustimen on kansainvälisessä vertailussa arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen”, tiedotteessa kerrotaan.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä on laatinut myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen periaatteet. Kymmenen periaatteen kokonaisuus muodostaa työryhmän yhteisesti hyväksymät peruslinjaukset, joihin Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen tulisi jatkossa perustua.

”Saavuttamamme ratkaisu on käänteentekevä ja historiallinen. On syytä kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä ja työssä mukana olleita yhteisen sovun löytymisestä. TKI-rahoituksen nostaminen on nyt asetettu yhteiseksi tavoitteeksi ja pääsimme yhteisymmärykseen konkreettisista keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Ennakoitava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on tärkein yksittäinen tekijä Suomen tulevan kasvun ja hyvinvoinnin parantamiseksi”, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) toteaa tiedotteessa.

Työryhmän kannanottoon sisältyy reunaehtoja, joiden toteutumisesta tulee huolehtia toimeenpanon aikana, tiedotteessa kerrotaan.

”Työryhmän esittämän kokonaisuuden toimeenpanon tehokkuus ja lisäpanostusten vaikuttava kohdentaminen on varmistettava. Rahoituslain ja kehyskautta pidemmän T&K-rahoituksen suunnitelman valmistelu tulee käynnistää pikaisesti.”

”Työryhmän esittämällä kokonaisuudella tavoitellaan osaamista, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista, kasvua ja uudistumiskykyä sekä julkisen talouden vahvistamista ja vahvistuvaa kykyä ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Jotta tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtävät panostukset onnistuvat ja tuottavat tavoiteltua vaikuttavuutta, vaaditaan myös kokonaisuutta tukevia ratkaisuja liittyen muun muassa osaavan työvoiman ja pääoman saatavuuteen, tutkimus- ja kehittämis-intensiivisten yritysten kasvun vauhdittamiseen ja kykyyn hyödyntää kansainvälistä osaamista ja teknologiaa.”