Saarikko ja Purra kohtasivat tänään Politiikan toimittajat ry:n debatissa Helsingissä ja eniten kuumensi energiakeskustelu.

Purra kertoi, että saa kansalaisilta korkeista sähkölaskuista tällä hetkellä kaikkein eniten viestiä. Saarikko totesi, että näin on myös hänen kohdallaan.

Valtiovarainministeriö on juuri käyttänyt lausuntokierrokselle lakiluonnosta sähköyhtiöiden ylimääräisestä voittoverosta eli niin kutsutusta windfall-verosta. Saarikko esitti tentissä energiayhtiöille myös vaihtoehdon tälle tulevalle verolle.

– Toivon, että tämä vero, jota nyt valtio valmistelee energiayhtiöiden ylimääräisistä voitoista voisi toimia kannusteena Kokkolan mallin käytölle myös muualla. Vero ei koskisi niitä euroja, joilla yhtiöt pienentävät asiakkaittensa laskuja. Eli yhtiö voi päättää pienentääkö kansalaisten ja yritysten sähkölaskua asettamalla itse hinnoille katon vai maksaako se korkeampaa veroa valtiolle, Saarikko ehdotti.

DEMOKRAATIN haastattelussa tilaisuuden jälkeen Saarikko kertoo pitävänsä Kokkolan energian mallia vastuullisena. Siinä ei ajatella vain yhtiön omia voittoja vaan myös sähkönkuluttajien pärjäämistä.

Saarikko painottaa, että windfall-vero luodaan oikeudemukaisuuden takia, koska nykytilanteesta on aiheutunut kohtuuttomia tappioita sähkönkäyttäjille ja samalla ylisuuria voittoja yhtiöille.

– Vielä parempi olisi, jos löytäisimme tavan, jolla energiayhtiöt rakentaisivat omia hintamekanismejaan suoraan kansalaisten ja sähkönkäyttäjien kanssa.

Saarikko toteaa, että tällöin valtion verotuotto jäisi pienemmäksi mutta tarkoitus oikeudenmukaisuudesta toteutuisi.

Saarikolla ei ole käsitystä siitä, kuinka monessa energiayhtiössä olisi halua toimia vastaavasti kuin Kokkolassa.

Hallitus on jo päättänyt sähköavustuksesta ja sähkövähennyksestä kohtuuttomista sähkölaskuista kärsiville sekä sähkön arvonlisäveron alennuksesta. Saarikon mukaan windfall-verosta saatavalle tuotolle ei ole vielä mietitty kohdetta, mutta selvää on, että jo tähän mennessä päätetyt tukitoimet tarkoittavat satojen miljoonien eurojen vaikutusta valtion budjettiin.

Hän muistuttaa, että windfall-verotuotto hyödyttäisi valtiontaloutta suoraan vasta vuonna 2024.

– Me emme vielä tiedä, kuinka paljon vero kerryttää, koska se riippuu siitä, miten sähkön hinta kehittyy.

ITSE debatissa Purra antoi hallitukselle moitteita turpeen ja kivihiilivoimaloiden liian nopeasta alasajosta ja syytti tätä ideologisista päätöksistä. Toisaalta hän antoi ymmärtää, että kyseessä on myös usean hallituksen vika.

Suurimmaksi ongelmaksi Purra nimesi sähkömarkkinamallin, joka on alun perin rakennettu kannustamaan investoimaan tiettyihin uusiutuviin energialähteisiin, joiden Purra huomautti erityisesti hyötyvän tällä hetkellä sähkön korkeasta hinnasta.

– Meidän sähkömarkkinamalli laskuttaa aina sen kalleimman energiamuodon mukaan, joka on siis tuotantokustannuksiltaan kalleinta ja muut kyseiset tuotteet saavat sen saman hinnan.

Perussuomalaiset on kritisoinut tuulivoimaan hyvin vahvasti nojaavaa energimallia. Purra totesi, että pitkällä aikavälillä siirrytään poispäin fossiilisista, mutta tämä olisi kannattanut hänen mukaansa tehdä hallitummin.

– Tietenkin olisi ideaalia, että markkinamallia pystyttäisiin muuttamaan.

ANNIKA Saarikko puolustautui todeten, ettei turvetta ole Suomessa ajettu alas Suomessa.

– Itse asiassa turvetta nostettiin viime kesänä enemmän kuin edellisenä kesänä. Tämän hallituksen päätöksellä ensimmäistä kertaa Suomessa myös turvetta alettiin varmuusvarastoida.

– En ole aivan varma, mikä se perussuomalaisten linja on. Toisaalta sanotte, että on tehty liian kiireellä investointeja. Toisaalta sanotte, että hyvä, että on tehty investointeja, Saarikko kritisoi.

Saarikon linja on vahvistaa kotimaista ja mielellään uusiutuvaa energiaa.

– Kaikki epävarmuutta lisäävät puheenvuorot siitä, onko Suomi peruuttamassa tai tekemässä jotakin toisin kuten tähän asti, ovat pahinta myrkkyä niille investoinneille ja yrittäjyydelle, jota tämä maa tarvitsee. Se kaikki, mistä te syytitte meitä vuosia viherhumpaksi, onkin osoittautunut tässä tilanteessa toimiksi, joista voimme olla tässä tilanteessa kiitollisia verrattuna vaikka Saksan energiapolitiikkaan, joka on ollut sidoksissa Venäjään, Saarikko jatkoi Purralle.

Saarikon mukaan energiapolitiikan suunta on oikea ja pitkää linjaa ei kannata nyt rikkoa.

RIIKKA Purra vastasi kipakasti Saarikolle.

– Te olette tässä punavihreässä hallituksessa tukeneet maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joka suhtautuu täysin kielteisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Te olette ajaneet käytännössä turpeen alas. Tässä maassa romutettiin turpeennostajien koneita vielä Venäjän hyökkäyksen alettua. Sen jälkeen te olette totta kai peruuttaneet, kun esimerkiksi perussuomalaiset on voimakkaasti painostanut paitsi kivihiilireservin käyttöönottamiseen ja siihen, ettei käytössä olevia tehtaita ajeta niin nopeasti alas kuin on suunniteltu.

Riikka Purra syytti hallituksen menneen laput silmillä kohti yhtä kohdetta eli ”2035 hiilineutraalia Suomea” ja maailman kunnianhimoisen ilmastopolitiikkaa.

Purra painotti Saarikolle, että tuulivoima on vain yksi osa suomalaista energiapolitiikkaa.

Sähkön hintakatosta keskusteltaessa Saarikko toivoo ratkaisuja eurooppalaisella tasolla.

– Suomi on ollut valmis erittäin avoimesti kaikkiin mahdollisiin ratkaisuihin, joilla myös energiayhtiöiden ja sähkömarkkinan muutoksia toteutettaisiin niin, että hinta laskisi. Hintakatto on yksi vaihtoehto, Saarikko totesi.

Tammikuussa Politiikan toimittaja ry:n debatissa mittelevät SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.