Suojaosien palauttamisen lisäksi SAK esittää palkkatuen käytön lisäämistä. Lisäksi työvoimakoulutukseen pitää SAK:n mielestä panostaa vahvasti jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut.

– Nämä olisivat toimivia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Palkkatuki vahvistaa rekrytointia heikon kysynnän aikana ja työvoimakoulutus takaa, että yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.

Kasvun käynnistämiseksi tarvitaan Lainàn mukaan työntekijöiden aseman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista.

– Nuorisotakuu on turvattava sisällöllisesti, ei vain nimellisesti. Jokaiselle alle 30-vuotiaalle on osoitettava työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten moniammatillista tukea ja lähipalveluja, Lainà sanoo.

SAK muistuttaa, että Suomi on joutunut liiallisen EU:n alijäämän menettelyyn, ja epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi julkinen talous on vuodessa heikentynyt lähes yhtä paljon kuin Orpon hallituksen nettosopeutus on yhteensä.

– Yhteisöveron alennus on ehdottomasti peruttava, jotta sitoutuminen julkisen talouden vahvistamiseen voidaan jatkossa ottaa tosissaan. On kestämätöntä, että yhteisöveron alennus valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille, eikä se tutkimusten valossa tuo edes kasvua.

SAK odottaa konkreettisia toimia myös rakennusalan tukemiseksi. SAK katsoo, että ARA-korkotukivaltuuksia tulisi kasvattaa merkittävästi. Erityisryhmien investointiavustuksiin sekä remonttien ja perusparannuksien tukiin on SAK:n mielestä perusteltua kohdentaa nykyistä enemmän rahoitusta. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron tasokorotus ja jyrkempi porrastus edistäisi tonttitarjontaa.

SAK:n mukaan suhdannevaihteluiden kasvu olisi syytä huomioida paremmin työttömyyysvakuutusmaksujen määräytymisessä.

– Työllisyysrahaston suhdannepuskuria on lisäksi kasvatettava, jotta vältetään suhdannepoliittisesti huonosti ajoitetut maksumuutokset.

SAK moittii hallitusta siitä, ettei se ole uskaltanut puuttua yrittäjien eläkejärjestelmään, vaikka veronmaksajat rahoittavat sitä jo noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa tulevaisuudessa.

– Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen pitää vihdoin puuttua kehysriihessä. Yrittäjien eläkemaksujen täytyy jatkossa määräytyä paremmin todellisten tulojen mukaan, Lainà painottaa.