Työntekijöiden ostovoiman paraneminen perustuu SAK:n päivitetyn ostovoimaseurannan mukaan lähes kokonaan ammattiliittojen neuvottelemiin palkankorotuksiin.

Suotuisaa kehitystä on SAK:n mukaan jarruttaneet hallituksen veropäätökset sekä Iranin sodan vuoksi kiihtynyt inflaatio.

SAK:N pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan reaalipalkan palautuminen elinkustannuskriisiä edeltävälle tasolle olisi ollut nopeampaa ilman hallituksen tekemiä kiristyksiä välilliseen verotukseen.

– Orpon hallituskauden aikana veropäätökset heikentävät keskituloisen palkansaajan ostovoimaa yli 400 euroa vuodessa. Vaikka ansiotuloverotus kevenee noin 150 eurolla, erityisesti arvonlisäveron kaltaiset välilliset verot ovat nostaneet hintoja ja syöneet palkansaajien ostovoimaa lähes 600 euroa vuodessa, Lainà sanoo tiedotteessa.

SAK:n katsauksen mukaan ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset vahvistavat ostovoimaa hallituskauden aikana merkittävästi. Käteen jää SAK:n mukaan keskituloisella noin 4400 euroa enemmän vuodessa palkankorotusten ansiosta.

– Tästä summasta hallituksen veropäätökset ja inflaatio syövät ostovoimaa. Keskituloisen palkansaajan ostovoima kasvaa hallituskauden aikana noin 1800 euroa vuodessa, Lainà sanoo.

TÄNÄÄN julkaistun ansiotasoindeksin mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palkat nousivat 3,6 prosenttia.

SAK:n mukaan ammattiliittojen neuvottelemat palkkojen sopimuskorotukset selittävät tästä 3,1 prosenttiyksikköä ja muut tekijät 0,5 prosenttiyksikköä. Inflaatio oli 0,6 prosenttia, joten reaalipalkka kasvoi tasan kolme prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Kesä tuo mukanaan palkankorotuksia eri aloille, SAK:n tiedotteessa todetaan. Esimerkiksi rakennusalalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla palkat nousevat 2,9 prosenttia. 3000 euron kuukausipalkalla korotus kasvattaa käteen jääviä tuloja lähes 70 euroa kuukaudessa.