SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà moittii hallitusta siitä, ettei budjettiriihessä päätetty uusista sopeutus- tai työllistämistoimista. Lainàn mukaan valtion budjetti on 12,4 miljardia alijäämäinen vastuuttomien veronkevennysten vuoksi.

SAK:n mukaan menosopeutus on osoittautunut epäonnistuneeksi keinoksi julkisen talouden vakauttamisessa. SAK moittii, että hallituskauden jälkeen julkinen talous heikkenee vielä yli kahdella miljardilla eurolla, eikä hallitus ole päättänyt tälle mitään rahoitusta.

– Orpon hallituksen nettosopeutus onkin jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää vain Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi.

– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà listaa.

Lainàn tapaan myös STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö peräänkuuluttaa talouspolitiikan linjan muuttamista, jos julkisen talouden tila halutaan saada kestävälle pohjalle.

– Julkisesta sektorista ei ole enää varaa leikata. Verotusta on hyödynnettävä nykyistä aktiivisemmin talouspolitiikan välineenä, ja palkansaajien luottamus tulevaisuuteen on palautettava, Sirviö sanoo STTK:n tiedotteessa.

LAINÀ ja Sirviö kritisoivat hallitusta työllisyyttä vahvistavien päätösten puutteesta. Lainà nostaa esiin esimerkiksi sosiaaliturvan suojaosien palautuksen sekä palkkatuen ja työvoimakoulutuksen vahvistamisen.

– Suomen työttömyystilanne on Euroopan huonoin ja maamme historian toiseksi huonoin. Budjettiriihessä hallituksen olisi pitänyt lisätä työvoimakoulutusta ja panostaa palkkatukeen, jotta mahdollisimman moni työllistyisi orastavan talouskasvun myötä. Nyt pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Tämä on Orpon hallituksen perintö suomalaisille, Lainà sanoo.

Sirviö nostaa esiin, että Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 alkaen. Perinteisesti talouskasvun pitäisi näkyä viiveellä myös työllisyydessä, ja toisaalta työllisyyden paraneminen vahvistaa talouskasvua, hän huomauttaa.

– Hallitus näyttääkin tehneen todellisen ihmetempun, kun talouskasvu on työllisyyden kasvun sijaan yhdistynyt työttömyyden kasvuun. On vaikea ymmärtää, miksi tässä työllisyystilanteessa aktiivisen työllisyyspolitiikan mahdollisuudet jätettiin käyttämättä. Esimerkiksi suojaosien hyödyistä on saatu juuri uutta tutkimustietoa, joten niiden palauttaminen olisi ollut luontevaa, hän sanoo.

STTK:n mukaan hallituksen veropolitiikka suosii hyväosaisia. Järjestö moittii hallitusta siitä, ettei runsaasti kritiikkiä herättänyttä yhteisöveron alennusta peruttu. Sirviön mukaan tutkimusnäytön perusteella yhteisöveron alennukset eivät vauhdita talouskasvua. Sen sijaan päätetyn muutoksen hinnaksi arvioidaan yli 800 miljoonaa euroa.

– Rahapulaa korostavalta hallitukselta löytyy rahaa kerta toisensa jälkeen silloin, kun kyse on hyväosaisten aseman parantamisesta. Hallitus linjasi myös työsuhdeoptioiden verotuksen muutoksista. Välttämättömyydellä perusteltu talouspolitiikka on ajanut jo lähes 100 000 ihmistä köyhyyteen, mutta yhteiskunnan huipulle löytyi jälleen yli 100 miljoona euroa, Sirviö sanoo.

SAK:n Lainà muistuttaa, että ihmisten ahdinko toimeentulosta heijastuu myös luottamukseen. Hän nostaa esiin, että vaikka työttömyys on kasvanut, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa yhä harvempi, koska sille on vaikeampi päästä ja siltä putoaa pois työttömyyden pitkittyessä. Heikomman korvaustason yleistuen saajien määrä sen sijaan nousee, hän huomauttaa.

– Luottamuksen eriytyminen on myös merkittävä kasvun jarru. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset ovat nakertaneet pienituloisten luottamusta, kun taas suurituloisten helliminen veronkevennyksillä on pönkittänyt heidän luottamustaan.

AKAVA puolestaan katsoo, että Orpon hallitus jätti budjettiriihessä osaamis- ja koulutustason vaille huomiota. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa, että näihin olisi ollut syytä panostaa, koska Suomen sijoitus näissä vajoaa yhä useiden kansainvälisten mittareiden mukaan.

– On kuitenkin kiistämätöntä, että osaaminen ja koulutus ovat työllisyyden ja kasvun kivijalka, hän sanoo.

Jotta koulutustason nostossa päästään opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman korkeakouluvision tavoitteisiin, pitää hallituksen Akavan mukaan aloittaa koulutustason nostoa koskevan parlamentaarisen sopimuksen valmistelu vielä tällä vaalikaudella.

Budjettiriihen anti oli Löfgrenin mukaan pettymys siihen nähden, että korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyksellisen korkealla. Akava olisi odottanut korkeakoulutettujen työllisyyspalveluihin parannuksia. Lisäksi oikeutta opiskella työttömyysturvalla olisi pitänyt Löfgrenin mielestä laajentaa sekä mahdollistaa työllistymissetelin käyttö korkeakouluharjoittelijan palkkaamiseen.

Löfgrenin mielestä budjettiriihessä olisi ollut hyvä tilaisuus täsmentää yrittäjäeläkkeistä aiemmin tehtyjä päätöksiä, mutta se jäi kuitenkin käyttämättä.

– Eläkemaksujen tulisi määräytyä siirtymäajan jälkeen kaikilla yrittäjillä vain verotettavien ansiotulojen mukaisesti. YEL-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa veronmaksajien nykyistä maksuosuutta ja siirtää yrittäjäeläkkeiden rahoitusta aikaisempaakin enemmän palkansaajan kontolle, Löfgren sanoo tiedotteessa.