Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Työmarkkinat

19.11.2026 17:30 ・ Päivitetty: 19.11.2026 16:37

SAK:n edustajistossa toivottiin työväenpuolueilta yhteispeliä vaaleissa – ”Ei pidä lähteä kisailemaan siitä, kuka rökittää kenetkin”

KUVAT: ANNA-LIISA BLOMBERG
SAK:n edustajiston kokoukseen Helsingissä osallistunut Tuuli Elokannas katsoo, että ammattiyhdistysliikkeessä pitää puhaltaa vaaleissa yhteen hiileen. Edustajiston kaksipäiväinen kokous alkoi torstaina Paasitornissa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n edustajiston syyskokouksessa puhuttivat muun muassa kevään eduskuntavaalit. Tulevalle hallitukselle asetettiin toiveita, mutta sai myös ammattiyhdistysliikkeen väki.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

Edustajistolle pitämässään puheessa Tuuli Elokannas esitti toiveen, ettei ay-liikkeen sisällä ryhdyttäisi nokittelemaan puolueiden välillä. Hän kuvasi, että on kaksi työväenpuoluetta, joista kumpikin ajaa duunarin asiaa.

– Ymmärrän tavallaan sen, miksi halutaan ehkä erottua toinen toisistaan, mutta näen niin, että ay-asioissa olemme lähestulkoon kaikesta yksimielisiä. Meidän ei pitäisi lähteä kisailemaan siitä, että kuka rökittää kenetkin. Molemmat työväenpuolueet ovat kannuksensa ansainneet, Elokannas kiteytti Demokraatille.

– Gallupit ovat nousussa, vasemmistoliitto tekee ennätystuloksia kautta aikain ja demarit ovat ykköskärkenä siellä. Meidän ei tarvitse keskenään kisailla. Täytyy muistaa, että se on tämä hallitus, joka on ammattiyhdistysliikettä vahingoittanut.

Lisää aiheesta

Elokannas toivoo, että vaalien jälkeen saadaan rakennettua kolmikantaa takaisin. Valtiovalta on nyt puuttunut työmarkkinoihin törkeällä tavalla ja jättänyt ay-liikkeen pois niistä pöydistä, joissa on totuttu olemaan. Kaikkea tehtyä vahinkoa tuskin saadaan korjattua, mutta yhdessä on mietittävä, mitä uutta voidaan rakentaa – korjata ja kehittää.

– Meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on edelleen ne perusedellytykset kannatella hyvinvointivaltiota. Emme voi katsoa enää toista tällaista hallituskautta. Pitää saada tavallisen ihmisen arki kuntoon ja työntekijöiden ääni kuuluviin sinne, missä päätöksiä tehdään. Silloin mielestäni ei ole suurta merkitystä, kuka niistä asioista lausuu – onko se vasemmistoliiton tai sosialidemokraattien edustaja. Olemme ay-liikkeen asioista yhtä mieltä, hän sanoo.

ELOKANNAS on Palvelualojen ammattiliitto PAMista. Hän on Marimekon pääluottamusmies ja edustaa brändin 40 myymälän noin 300:a myyjää. Kaupan alalla työskennellään paljon osa-aikaisissa töissä, joten monilla alan työntekijöillä on huolia toimeentulosta, hän kertoo.

– Vuonna 2016, kun kauppojen aukiolot vapautettiin, käytettiin sellaista retoriikkaa, että tämä lisää kokoaikatyötä, koska tarvitaan enemmän tekijöitä. Sehän ei ole missään kohtaa toteutunut, vaan päinvastoin yksin työskentely ja töiden silppuuntuminen on lisääntynyt entisestään.

Elinkeinoelämän suunnalta kaikuvat toiveet työajan pidennyksestä ja esimerkiksi ilta- ja sunnuntailisistä luopumisesta eivät todellakaan sovi pamilaisille, Elokannas sanoo. Hän sanoo, että se on työnantajalle vain yksi keino alentaa palkkaa.

– Siihen keskusteluun työnantaja ei halua osallistua, että voisiko miettiä työaikojen järjestelemistä toisin ilman palkkojen alennusta, hän sanoo ja muistuttaa, että lisillä on iso merkitys toimeentulon kannalta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Porilainen turvallisuusasiantuntija Timo Muukkonen nosti tapetille STT:n kohtalon. Hän toimii varapääluottamusedustajana ja hänen ammattiliittonsa on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

NÄINÄ aikoina turvallisuuteen liittyvät asiat ovat paljon esillä. Ammattinsakin puolesta turvallisuusasiantuntija Timo Muukkonen nosti puheenvuorossaan tapetille kriisinkestävyyden kokonaisuutena. Sen kannalta on tärkeää, että kansalaisille on tarjolla puolueetonta ja luotettavaa tietoa. Siksi häntä huolettaa uutistoimisto STT:n kohtalo.

– Kun iso toimija lähtee pois, niin yleensä joku muu ottaa sen tilan itselleen. Jos se joku on Tiktok-video, josta tulee se mukamas vahvistettu tieto, se huolettaa. Tiedän ihmisiä, jotka sanovat seuraavansa uutisia, mutta lukevat vain iltapäivälehtiä. Koen, että se ei ole uutisseurantaa, vaan hömppäjuttuja, Muukkonen sanoo.

Hänen mielestään on tärkeää, että on olemassa mediaa, joka on puolueetonta ja josta saa ajantasaisen ja varmistetun tiedon. STT:n hän näkee sellaisena.

MUUKKONEN odottaa, että eduskuntavaaleissa saadaan aikaan muutos ja työväenpuolueet nousevat valtaan. Hän kuitenkin suhtautuu maltilla siihen, miten kuluneen vaalikauden vahinkoja kyetään korjaamaan. Mihinkään kaiken perumiseen hän ei usko.

– Se ei ole mitenkään realistista, eikä välttämättä kauhean tarkoituksenmukaistakaan. Se laiva ei myöskään välttämättä käänny kauhean nopeasti, koska nyt on tehty niin paljon muutoksia. Ei voida tehdä karskeja päätöksiä, että tämä ja tämä perutaan, koska siinä voi aiheutua hallitsematonta vahinkoa.

Muukkonen toivoo, että aivan ensimmäiseksi vaalien jälkeen huolehdittaisiin kaikkein heikko-osaisempien asioista.

– Niiden, joihin kohdistui leikkauksia. Lapsiperheisiin, työttömiin ja muihin syrjäytymisvaarassa oleviin. Monet ovat myös monien tukien varassa ja leikkausten kokonaisvaikutus on ollut suuri. Toivon, että siihen puututaan ensimmäisenä.

PORIN kaupungin turvallisuusasiantuntijana työskentelevän Timo Muukkosen työhön kuuluu ”kaikennäköinen turvallisuus”. Hän vastaa turvallisuuteen liittyvästä laitteistosta ja varmistaa, että laitteet on tarkastettu ja huollettu. Muukkosen rooteliin kuuluvat myös väestönsuojat ja eri organisaatioiden avustaminen pelastussuunnitelmien laatimisessa.

– Koulutan myös varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Teen heille esimerkiksi kadonneen lapsen lähietsintäharjoituksia maastossa. Vien nukkeja sinne ja henkilökunta tulee työpäivän jälkeen pimeässä etsimään niitä.

Muukkonen on myös Porin ainoa mapa-kouluttaja (Management of Actual or Potential Aggression). Hän opastaa muita uhkaavan aggressiivisen henkilön kohtaamiseen. Heitä voi kohdata niin varhaiskasvatuksen, lastensuojelun kuin terveydenhuollon väkikin.

– Ensin on puhejudo ja jos se ei auta, pitää rajoittaa henkilöä fyysisesti. Se täytyy osata tehdä niin, ettei aiheudu kipua tai vahinkoa, hän kuvailee.

Työmaalla asiat ovat Muukkosen mukaan pääsääntöisesti hyvällä mallilla. Työilmapiiri on hyvä ja vaikka kaikilla on kiire, kaveria aina autetaan. Eläköityneiden tilalle on saatu melko hyvin rekrytoitua uusia työntekijöitä, mutta parantamisen varaa olisi.

– Sitäkin on, että eläköityneiden töitä jaetaan jäljelle jääville. Se tarkoittaa, että voi tulla kohtuuttoman paljon työkuormaa ja tehtävät laajenevat paljon, hän kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hinriikka Lindqvist toivoo, että ihmiset olisivat seuranneet viime vuosina sen verran politiikkaa, että he ovat tajunneet, miten hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan tuhoamassa. Hän toivoo, etteivät ihmiset lankea ”populistiseen höpöhöpöpuheeseen”, vaan miettivät, ketä äänestävät.

TOIMEENTULOON viitattiin monissa edustajiston puheenvuoroissa. Sen nosti aiheeksi myös Hinriikka Lindqvist, joka oli kokouksessa Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen edustajana.

Monet taiteilijat työskentelevät freelancereina ja itsensätyöllistäjinä ja heidän tulonsa koostuvat pienistä puroista. Heidän tilannettaan heikentävät entisestään muun muassa hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan.

Teatterialalla on tuhansia, joiden elintaso on köyhyystasolla, hän sanoi ja ampui alas vanhan myytin, että luovuus kumpuaisi vaikeuksista.

– Romantiikan aikana nousi kärsivän taiteilijan myytti, että ihmisen pitää kärsiä ja olla tosi kovilla, jotta voit olla taiteilija, mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Taiteilijan työ on ammatti siinä missä muutkin ja tiedämme, että jos voit henkilökohtaisessa elämässä huonosti, se vaikuttaa siihen, miten pystyt työsi hoitamaan. Eipä ole tutkimustulosta, että köyhyys loisi sen parempaa taidetta, hän avasi puheenvuoroaan Demokraatille.

Työsuhteet alalla ovat moninaisia. Harvalla on monivuotisia tai edes vuoden mittaisia työsuhteita. On toimeksiantoja, osa-aikaisuutta ja erilaisia virityksiä. Jos sinut mielletään yrittäjäksi, tuet huonompana työllisyyshetkenä voivat jäädä saamatta.

– Työ teatterialalla on monelle sellaista palloilua erilaisten työn muotojen kanssa, mistä johtuen yhteiskunnan tukijörjestelmä ei aina automaattisesti olekaan tuki hädän hetkellä. Tukijörjestelmissä on sääntöjä ja ne päivittyvät tiuhaan. On aina uudelleen sen päivittämistä, että miten nyt pitäisi teatterialan freelancerin toimia, jotta hän olisi oikeutettu yhteiskunnan osana olemiseen myös silloin, kun hän tarvitsee apua, Lindqvist kuvailee.

LINDQVIST on ammatiltaan näytelmäkirjallisuusagentti. Hän siis edustaa näytelmäkirjailijoita, yrittää myydä heidän teoksiaan ja siinä samalla edesauttaa sitä, että heidät nähdään ja kuullaan teatterikentän sisällä. Millainen heidän asemansa kentällä on?

– Näytelmäkirjailija on niitä ammatteja, joissa ei lähtökohtaisesti koskaan makseta palkkaa. On muutamia poikkeuksia, mutta yleensä heiltä tilataan näytelmiä toimeksiantosopimuksien kaltaisilla tilaussopimuksilla. Heidän ansaintansa pohjaa pääosin apurahoille ja tekijänoikeuskorvauksille ja riippuu siitä, kuinka paljon näytelmää esitetään.

Agenttina hän tekee sopimuksia näytelmäkirjailijoiden puolesta. Sopii, millaisilla ehdoilla ja hinnalla kirjailija antaa näytelmänsä käyttöön.

– Suomessa ollaan hyvällä mallilla, koska meillä on vahvat käytännöt. Esimerkiksi pitkät perinteet vuosikymmenten takaa siitä, mitä maksetaan kotimaisen näytelmän esittämisestä.

– Agenttina toki pitää välillä muistutella teattereita käytänteiden noudattamisesta. Mutta Suomessa eivät teatterit sentään kuvittele näytelmäkirjailijan työskentelevän ilmaiseksi, vaikka täytyy sanoa, että ilman apurahajärjestelmää on näyttämölle kirjoittavien tilauspalkkioilla vaikea tulla toimeen. Toinen asia on, että tilauspalkkioihin saataisiin aikaan indeksikorotuksia tai päivitystä ajan kuluessa. Sen puolesta näytelmäkirjallisuusagentit tekevät töitä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU