Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

2.11.2023 10:34 ・ Päivitetty: 2.11.2023 10:34

SAK:n poliittiset lakot närästävät Teknologiateollisuudessa – verrataan naapurin auton ikkunoiden rikkomiseen

iStock

SAK:n suunnittelee ensi viikolle työtaistelutoimia, joilla vastustetaan tarpeettomina pidettäviä hallituksen työelämäheikennyksiä ja kohtuuttomia leikkauksia.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Nyt kyseessä ovat lakot, pysäytetään tuotantolaitoksia ja syntyy varmasti myös haittaa ja kuluja, sitä ei varmasti tällä kertaa voida välttää, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on sanonut.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan SAK kaavailisi kevättalvelle jäsenliittojaan koskevaa ”yleislakkoa”.

Teknologiateollisuus järjesti tänään mediatilaisuuden talousnäkymistään. Tilaisuudessa kysyttiin myös kommenttia SAK:n toimiin ja työmarkkinatilanteeseen.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola viittasi muun muassa teknologiateollisuuden vientinäkymien synkkenemiseen ja totesi, että lakkoilu tässä tilanteessa olisi yrityksille hyvin vahingollista.

– En suosittele. Vaikutuksia on luvassa yrityksille ja sitä kautta työntekijöille itselleen.

Hirvolan mukaan nyt pitäisi keksiä pikemminkin päinvastaisia toimia, jotta päästäisiin suhdannekuopan yli.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi totesi, että nyt on kyse poliittisista työtaisteluista, jotka kohdistuvat hallitukseen.

– Siinä mielessä tietysti on erittäin valitettavaa, että meidänkin ja muiden toimialojen yrityksiä on työtaistelutoimenpiteiden kohteena.

Ruohoniemen mukaan työtaistelut vaikuttavat negatiivisesti kansainvälisessä kilpailussa oleviin yrityksiin siinä mielessä, että erilaiset häiriöt vaikuttavat uusien tilauksien saamiseen ja alan yritysten luotettavuuteen toimitusketjussa.

– Nyt kun nämä ovat poliittisia työtaisteluja, ne kohdistuvat ikään kuin ulkopuoliseen tahoon, vähän samalla tavalla kuin että jos on tyytymätön nopeusrajoituksiin, sitten mennään parkkipaikalla rikkomaan naapurissa olevan auton ikkunoita, kohdistuu täysin ulkopuoliseen tahoon. Siinä mielessä me emme ole tässä Teknologiateollisuuden työnantajina tai tes-osapuolina neuvotteluosapuolena millään tavalla. Meillä on voimassolevat työehtosopimukset ja työrauhan pitäisi myöskin olla voimassa.

Ruohoniemi sanoi, että hallitus toteuttaa ohjelmaansa, joka on muotoutunut demokraattisesti valitun eduskunnan ja sen pohjalta rakentuneen hallituksen kautta.

Jaakko Hirvolan mukaan Suomelle on kilpailuhaitta, jos poliittinen lakkoilua on täällä näin helppoa.

– Se, että tämmöiseen ollaan lähtemässä, sehän vain todistaa, että ongelma on todellinen ja sille pitäisi jotain tehdä, jottei oltaisi tällaisessa takamatkassa kilpailijamaihin nähden, hän sanoi poliittisiin lakkoihin viitaten.

– Me tietysti toivomme, että järki voittaisi ja tämmöisia häiriöitä ei tulisi. On ehkä hyvä muistaa sekin, että tässä on näitä muutoksia ajamassa kuitenkin hallitus ja eduskunta, jonka kansa on juuri vaaleilla valinnut. Voisi tulkita näinkin, että ollaan osoittamassa mieltä kansan tahtoa vastaan, Hirvola lausui medialle.

NIIN Teknologiateollisuuden tiedotteessa kuin tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että kysyntä Suomen suurimmalla vientialalla on heikentynyt selvästi. Ensi vuoden näkymät ovat huolestuttavia, koska uusien tilausten sekä tarjouspyyntöjen määrä on viime kuukausina laskenut rajusti. Henkilöstömäärä pysyi korkealla tasolla suhdanteen selvästä heikkenemisestä huolimatta.

Teknologiateollisuus ry:llä on käytössään tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

− Jäsenyritysten tilanne ennakoi talvelle ja alkukeväälle merkittäviä haasteita. Yrityksillä on onneksi vielä aiempaa perua olevat vahvat tilauskannat ja ne kannattelevat tuotantoa toistaiseksi. Jollei kysyntä ala kuitenkaan osoittaa piristymisen merkkejä, uhkaa vientiyritysten tilanne heikentyä ensi vuoden puolella selvästi, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras tiedotteessa.

Uusien tilausten arvo teknologiateollisuudessa oli heinä−syyskuussa peräti 24 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 30 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Heikko tilauskertymä ennakoi myös tilauskantojen supistumista talven aikana. Tämä näkynee talvikuukausien aikana jatkuvasti heikentyvänä tuotantona. Ellei tilanne kysynnän suhteen ala piristymään alkuvuoden aikana, myös työllisyys huononisi.

− Kysyntätilanne markkinoilla on heikentynyt kesän jälkeen merkittävästi. Ainakin toistaiseksi taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa kuitenkin olevan osa normaalia suhdannekiertoa, joten vielä ei sentään kannata julistaa talouden kriisiä tai vakavaa lamaa. Nyt havaittua erittäin heikkoa tilauskertymää neljänneksen aikana voi kuitenkin pitää vähintäänkin varoituksena siitä, että jotain vakavampaakin voi olla edessämme, Rautaporras toteaa tiedotteessa.

Rautaportaan mukaan taloudella on yhä kaikki edellytykset lähteä jälleen kasvuun, kun inflaatio taittuu ja korkonäkymät vakiintuvat ja kääntyvät jossakin vaiheessa laskeviksi.

− Globaalin talouden riskilista on kuitenkin pitkä ja riskien mahdollisen toteutumisen vaikutukset suuria. Ensi talvi tulee näyttämään, mihin suuntaan talous Suomessa lähiajoiksi kääntyy.

TEKNOLOGIATEOLLISUUSYRITYSTEN henkilöstömäärä pysyi ennallaan kesäkuun loppuun nähden, henkilöstöä oli syyskuun lopussa 335 000.

Lomautusjärjestelyiden piirissä oli henkilöstötiedustelun perusteella syyskuun lopussa noin 9 500 työntekijää, kun heitä heinäkuun lopussa oli 6 000. Vaikka lomautettujen määrä on kasvanut selvästi, on se edelleen olosuhteisiin nähden alhaisella tasolla.

Rekrytointeja tehtiin heinä-syyskuun aikana 8 700, joka on olosuhteisiin nähden hyvä lukema. Vaikka joissakin yrityksissä on jo vähennetty väkeä, on työvoiman kysyntä toisissa yrityksissä edelleen korkealla tasolla.

− Nyt olisi erittäin oleellista ymmärtää, että normaali suhdannevaihtelu ja muutosneuvottelut eivät muuta Suomen pitkän aikavälin osaajatarpeita mihinkään. Vientiteollisuuden henkilöstö eläköityy kovaa vauhtia eikä tekniikan oppilaitoksista valmistu tarpeeksi uusia osaajia. Jo tämän hallituksen osaamis- ja maahanmuuttopolitiikalla on erittäin suuri vaikutus Suomen tulevaisuuden näkymiin, toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toteaa tiedotteessa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kolmen kuukauden sääntö, jonka mukaan maahanmuuttajan täytyisi löytää uusi työpaikka tai poistua maasta.

Hirvolan mukaan kaavailtu sääntö on herättänyt hyvin paljon kommentteja. Tässä kohtaa kansan valitseman hallituksen kanta ei miellytä.

– Olen saanut soittoja yrityksiltä ja yksilöiltä, jotka nimenomaan nostavat tämän säännön tikunnokkaan, että erittäin huono sääntö, jonka mielellään saisi ottaa pois hallitusohjelmasta, Hirvola sanoi mediatilaisuudessa.

Jarkko Ruohoniemen mukaan tällä hetkellä ei ole täsmällistä tietoa, mitä säännölle tapahtuu.

– Kaikki varmasti ymmärtävät sen, että tällaiset maahanmuuttoon liittyvät säännöt ovat erittäin tärkeitä joillekin hallituspuolueille ja toiset sitten välttämättä eivät ole niiden takana yhtä vahvasti, mutta hallitusohjelma on kompromissi ja se valitettavasti sisältää myöskin tämmöisiä teollisuuden ja meidän toimialojemme kannalta haitallisiakin ehdotuksia, hän totesi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU