Presidentinlinnassa käytävien keskustelujen aiheina ovat Suomen ja Saksan kahdenvälisten suhteiden lisäksi muun muassa puolustusteollinen yhteistyö, tuki Ukrainalle, Lähi-idän tilanne sekä Euroopan ja Yhdysvaltain suhteet.

Steinmeierin vierailupäivä alkaa aamulla tapaamisella pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa Kesärannassa. Iltapäivällä liittopresidentin ohjelmassa on tutustuminen Helsingin Merihaan väestösuojaan ja vierailu Santahaminassa.

Lisäksi Steinmeier vierailee Y-säätiössä tutustumassa asunnottomuuden vastaiseen työhön Suomessa.

Turvallisuus ja erityisesti kokonaisturvallisuus on Steinmeierin vierailun hallitseva teema. Diplomaattilähteiden mukaan Steinmeierin mukana Suomeen saapuu myös Saksan asevoimien eli Bundeswehrin komentaja Carsten Breuer.

Saksa on tätä nykyä Ukrainan suurin sotilaallinen tukija, joka on esimerkiksi sopinut droonien valmistamisesta Saksan alueella yhteistyössä Ukrainan kanssa Ukrainan tarpeisiin.

Saksa vahvistaa kovaa vauhtia myös omaa kansallista puolustustaan. Siksi Suomessa kiinnostaa muun muassa asevelvollisuus, jota Saksaan ollaan vähitellen palauttamassa, aluksi vapaaehtoispohjalta. Tavoitteena on kasvattaa asevoimien koko noin 260 000 sotilaaseen.

VIIME aikoina otsikoissa on ollut presidentti Donald Trumpin päätös vetää pois Saksasta noin 5 000 yhdysvaltalaissotilasta. Trump ilmoitti asiasta ärsyynnyttyään liittokansleri Friedrich Merzin puheista. Merzin mukaan Iran on nöyryyttänyt Yhdysvaltoja, jolla ei ole mitään selvää strategiaa aloittamansa sodan suhteen.

Toistaiseksi Trumpin ilmoitukseen on suhtauduttu Saksassa rauhallisesti, koska tarkkaa aikataulua ei ole tiedossa. Lisäksi pois vedettävien sotilaiden määrä on vain sama kuin mitä Saksaan lisättiin Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.

Enemmän saksalaisia huolettaa diplomaattilähteiden mukaan uhka siitä, ettei Saksaan sijoitettaisikaan aiemmin sovitulla tavalla yhdysvaltalaisia keskipitkän kantaman Tomahawk-ohjuksia.

Ensi vuonna liittopresidentin viran jättävä Steinmeier toimi ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa kahteen otteeseen Saksan ulkoministerinä (2007-09, 2013-17).

Keväällä 2022 Venäjän laajan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Steinmeier pyysi anteeksi aiempaa politiikkaansa, jossa oli uskottu taloudellisen yhteistyön luovan perustaa yhteiselle turvallisuusnäkemykselle Venäjän kanssa.

- Se, että pidin kiinni Nord Stream 2:sta (kaasuputki Venäjältä Saksaan), oli selkeästi virhe, Steinmeier myönsi.