Tämä johtuu siitä, että epidemian kulku on vaikeasti ennustettava ja epidemiatilanne maan eri alueilla on hyvinkin erilainen.

Aikataulu on seuraava:

Lasten ja nuorten ulkona tapahtuvat ryhmäharrastukset avautuvat huhtikuussa.

Heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.

Sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on välttämätöntä, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin niitä on aiemmin tehty.

Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Ensimmäisenä avataan rajayhteisöjen välinen liikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Sen jälkeen avataan työmatkaliikenne sekä laajennetaan perheiden ja sukulaisten mahdollisuutta matkustaa EU:n sisärajaliikenteessä.

Marin muistutti, että epidemia ei ole vielä ohi. Monissa Euroopan maissa tilanne on vakava ja heikentynyt viime aikoina. Myös Suomessa sama voi tapahtua, jos ei olla valppaina.

Rajoitusten ja suositusten purkaminen riippuu pääministerin mukaan tautitilanteesta.

Purkamismahdollisuuksia tarkastellaan kahden viikon välein. Suunnitelma päivittyy, kun tulee lisää tietoa epidemian kulusta ja rokotusten edistymisestä.

Tuhansia kommentteja ja palautteita

Hallitus hyväksyi neuvottelussaan 20. huhtikuuta suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta. Lisäksi hallitus käsitteli suunnitelmasta saatua palautetta, ja teki palautteen perusteella suunnitelmaan täsmennyksiä, valtioneuvosto tiedottaa.

Hallitus julkaisi 9. huhtikuuta suunnitelmaluonnoksen siitä, miten ja millaisen aikataulun mukaan koronarajoituksia voitaisiin purkaa.

Tuolloin hallitus pyysi suunnitelmaluonnoksesta myös palautetta.

Koronarajoitusten ja suositusten purkaminen perustuu laajaan epidemiatilanteen seurantaan ja kokonaisharkintaan. Siinä huomioidaan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Kommentteja ja lausuntoja saatiin viikon ajan avoinna olleesta Ota kantaa –palvelun kyselystä (vastauksia yhteensä 2141, joista yhteisöjen 115), pääministerin kutsusta järjestetyistä elinkeinoelämän kuulemisesta (Kuntatyönantajat, SAK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, STTK sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko), sekä kuntien kuulemisesta (22 kunnan yhteiskuuleminen). Lisäksi erillislausuntoja saatiin 28.

Keskeiset teemat erottuivat kommenteissa selvästi. Yleisesti kommentoitiin eniten rajoitusten purkamista, mutta myös kriisin jälkihoitoa ja jälleenrakentamista.

– Vastauksissa korostui tarve lasten ja nuorten sekä muiden haavoittuvassa olevien tilanteen helpottamiseen. Lisäksi paljon kommentoitiin kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä muiden paljon vahinkoa kärsineiden toimialojen asemaa sekä liikunta- ja urheilumahdollisuuksien avaamista, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Koronakriisin jälkihoitoon toivottiin sitä, että lapset ja nuoret saavat tukea, hoitovelka hoidetaan ja jälleenrakennuksessa onnistutaan myös alueiden näkökulmasta.

Erilaisten kulttuuri ja urheilualan tapahtumien avaamiseen toivottiin selkeitä ohjeita ja ratkaisuja.

Useissa palautteissa korostettiin alueellista päätösvaltaa, alueiden erojen huomioimista rajoitusten purkamisessa ja rajoitustoimien kohdentamista alueellisesti.

Useissa palautteissa mainittiin rajojen avaaminen ja terveysturvallisuus. Huolta aiheuttivat erityisesti rajat ylittävän matkustamisen kysymykset, rajojen terveysturvallisuuden varmistaminen ja rokotustodistuksen merkitys.

Enemmistö kansalaisista suhtautui koronaepidemiaan ja rajoituksiin kärsivällisesti

Kansalaisten mielipiteitä purkamissuunnitelmasta selvitettiin kahdella tavalla. Otakantaa.fi-palvelun kyselyyn pääsi vastaamaan kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä. Mielipiteitä selvitettiin sen lisäksi kyselytutkimuksella, jonka toteutti Kantar TNS Oy.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö kansalaisista suhtautui koronaepidemiaan ja sen vuoksi tehtyihin rajoituksiin kärsivällisesti. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta ymmärsi ja hyväksyi sen, että alueilla on erilaisia rajoituksia erilaisen tautitilanteen vuoksi.

Puolet vastaajista piti rajoitusten purkamisen aikataulua sopivana, 27 prosenttia jopa liian nopeana ja 19 prosenttia liian hitaana. Enemmistö uskoi suunnitelman mukaisten toimien auttavan yhteiskuntaa ja yrityksiä toipumaan kriisistä, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.

Kansalaiset olivat huolissaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista. Lapset ja nuoret nähtiin ryhmänä, joihin kohdistuvia rajoituksia pitää purkaa ensimmäisenä. Tärkein yksittäinen toimi olisi etäopetuksessa olevien paluu lähiopetukseen. Myös lasten ja nuorten pääsyä takaisin harrastuksiin pidettiin tärkeänä.

Kansalaiset pitivät tärkeimpinä keinoina tartuntojen hillitsemiseksi sitä, että turvallisiin toimintatapoihin, kuten maskien käyttöön ja turvaetäisyyksiin sitoudutaan, maahantulijat testataan ja asetetaan tarvittaessa karanteeniin sekä sitä, että väestö rokotetaan.

Otakantaa.fi-palvelussa suunnitelmaa kommentoineet suhtautuivat yleisesti kriittisemmin kuin kyselytutkimuksen vastaajat. Kriittisissä vastauksissa koettiin esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alan jääneen heikompaan asemaan kuin ravintola-alan.

Kansalaiskysely toteutettiin otakantaa.fi-palvelussa 9.–16.4.2021. Vastauksia kyselyyn tuli 2141.

Kantar TNS Oy teki kyselytutkimuksen 14.–15.4.2021. Kyselytutkimuksen kysymykset olivat samat kuin otakantaa.fi-kyselyssä. Kyselyyn vastasi 1249 henkilöä. Vastaajat edustavat 17–89-vuotiasta suomalaista väestöä. Vastausten virhemarginaali on noin +/- 2,8 prosenttiyksikköä.

Valtioneuvoston kanslia tilasi otakantaa.fi-kyselyaineiston avovastausten laadullisen analyysin iloom Oy:lta.

Avoimissa palautteissa toivottiin hallituksen suunnitelmalta selkeyttä, tasapuolisuutta ja faktapohjaisuutta. Palautteiden sävy oli useimmiten kriittinen, mutta perustelut olivat valtioneuvoston mukaan pääosin melko rakentavia.

Hallituksen suunnitelmaan tehtiin neuvottelussa käsitellyn palautteen perusteella useita täsmennyksiä. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, joiden toteutuminen on pääosin riippuvaista alueellisesta tilanteesta, ja alueellisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksistä.

Toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon. Viranomaisten toimitaan laativan omat tarkat suunnitelmat.