– Juhlavuoden selkeä sanoma kuitenkin oli, että Suomen suunta on ollut onnistunut, joten sillä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuuteen. Vuoden tunnus oli ”Yhdessä”; se koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena.

Tänä vuonna 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta sisällissodastamme.

– Tämä alkanut vuosi kuitenkin pysäyttää heti itsetutkiskeluun. Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt.

– Oppi näistä vaiheista meille on selkeä: on erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.

Niinistö totesi, että hukatun vuosikymmenen jälkeen maamme talous on kääntynyt nousuun ja työllisyys alkanut parantua.

– Tätä käännettä kipeästi tarvitaan. Silti kansantaloutemme ei vieläkään ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa.

– Vailla kasvuakin sekä julkinen että yksityinen kulutus ovat kuitenkin lisääntyneet, sen on mahdollistanut runsas velkaantuminen. Velkaa taas on ollut tarjolla keskuspankkien valtavien elvytystoimien myötä.

Niinistö sanoi, ett tunnettu tosiasia on, että vientimaana taloutemme on kovasti riippuvainen kysynnästä maailmalla.

– Nyt on syytä tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta.

– On aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun. Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen. Kohtuullinen varovaisuus on nyt paikallaan.

– Maailmantaloudessa on käynnissä syvä muutos, jossa teknologinen kehitys muokkaa nopeasti kokonaisia tuotannonaloja ja muuttaa perinteistä työn kuvaa. Meidän on varmistettava, että pysymme kehityksessä ja kilpailussa mukana. Eikä pelkästään mukana – Suomessa ja Suomella on taitoa olla tuon kehityksen kärjessä.

Niinistön mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa, mutta maailmalla myllertää.

– Ja se vaikuttaa meihin ja kaikkiin.

– Viime aikoina vain harva kansainvälisen politiikan tapahtuma on ollut toivottu, saati sitten iloinen. Kuluneen vuoden aikana Pohjois-Korean kärjistävä asekehittely on ollut uusi lisä muutoinkin mittavaan turvallisuusuhkien luetteloon.

– Yhä selkeämmin näkyy, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat, vaihtelevin kokoonpanoin, istuvat niissä pöydissä, joissa maailman menoa säädellään. On sinänsä hyvä asia, että suurilla on keskusteluyhteys. Meidän kannaltamme ongelmana ovat ne puuttuvat tuolit: EU on jäänyt sivuosaan ja YK:n rooli tuntuu kutistuvan.

– Suurten välissä on onneksi aina tilaa myös pienille. Suomi tarjoaa mielellään hyviä palveluksia kun niille on kysyntää. Suomi toimiikin aktiivisesti vakautta ja vuoropuhelua tukien niin Itämerellä, arktisilla alueilla kuin maailmanlaajuisesti.

Niinistön mukaan elämme koko ihmiskunnalle ratkaisevia aikoja.

– Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka. Monille meistä ymmärrys siitä on tullut myöhään ja olisi tullut vielä myöhemmin ilman niitä ihmisiä, jotka herätystä ovat soittaneet. Hyvä kun herättivät!

– Nyt on toiminnan aika, ei tavalliseen tahtiin, vaan nopeasti. Olemme takamatkalla.

– Suomi ottaa ja kantaa vastuuta. Olemme sitoutuneet Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja juuri lisänneet kansainvälistä ilmastorahoitustamme. Myös suomalainen cleantech-teollisuus on mukana kehittämällä kestäviä ratkaisuja.

– Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme. Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten. Ja se meidän on turvattava.

Maailman väestö lisääntyy nopeasti. Ristiriitaista on Niinistön mukaan se, että väestö lisääntyy nopeimmin siellä, missä lapsista on vaikea kantaa vastuuta, missä elinolosuhteet ovat muutoinkin niukat ja eniten vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi.

– Tulee julmuuksia, tulee muuttoliikettä, voi syntyä kansainvaelluksiakin.

– Siksikin on autettava ja tuettava naisia kehitysmaissa astumaan eturiviin. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja määrätä elämänsä suunta. Tämä on oikein heidän itsensä vuoksi, mutta samalla mitä tärkeintä meidän kaikkien vuoksi. Naisten panos on ollut korvaamaton Suomen omassa tarinassa. On vaikea kuvitella, miten ihmiskunnalla olisi varaa jättää tämä voima vapauttamatta.