Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Sauli Niinistö väläytti presidentin toimikauden muuttamista, jopa lyhentämistä – eduskuntaryhmien johto ei suuresti innostu ajatuksesta Demokraatin kyselyssä

Lehtikuva
Presidentti Sauli Niinistö olisi valmis lyhentämään presidentin toimikautta. Muutos ei koskisi häntä itseään.

Eduskuntaryhmien johdosta tulee vain varovaista tukea presidentti Sauli Niinistön uudelleen viime viikonloppuna esiin nostamalle ajatukselle presidentin toimikauden muuttamisesta.

Rane Aunimo

Demokraatti

Presidentin toimikauden pituutta olisi Niinistön mielestä varaa lyhentää. Hän kertoi asiasta Salon Seudun Sanomien haastattelussa. Niinistön puntarointi liittyi osittain siihen, että Suomessa käytössä oleva kuusi vuotta on poikkeuksellisen pitkä. Niinistön mielestä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi kaksi kertaa viisi vuotta tai kolme kertaa neljä vuotta, jos edelleen haluttaisiin pitää kiinni kahdentoista vuoden maksimista.

Niinistö ei puhunut ensi kertaa asiasta. Jo eduskunnan puhemiehenä toimiessaan hän kertoi haluavansa lisätä mahdollisten presidenttikausien määrää kolmeen. Näin yksi presidentti voisi hallita kaksitoista vuotta kuten nykyään.

– Olen sitä mieltä, että kauden lyhentäminen on yksi keino rajoittaa presidentin valtaa. Kauden lyhentäminen neljään vuoteen tarkoittaisi sitä, että presidentin ulkoinen mittaus tulee aikaisemmin mahdolliseksi, Niinistö kertoi Hämeen Sanomille marraskuussa 2008.

Demokraatti lähetti eduskuntaryhmien puheenjohtajille asiasta kyselyn, jossa tiedustelimme, pitävätkö he nykyistä toimikausimallia ( 6+6 vuotta, maksimissaan 12 vuotta) toimivana vai näkevätkö he, että jokin muu malli olisi parempi. Tavoitimme eduskunnan kahdeksasta puolueesta ja yhdestä eduskuntaryhmästä seitsemän vastaamaan kyselyyn.

Nykyinen toimikausi on tuonut pitkäjänteisyyttä ja vakautta ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitoon.

Ainoana selvästi Niinistön pohdiskelun kannalle asettuu kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

– Demokratian kannalta lyhyempi kausi olisi turvallisempi. Nyt meillä on laajaa kansansuosiota nauttivat presidentti, mutta joskus tulevaisuudessa voisi tulla vastaan tilanne, jossa kansalaisilla syystä tai toisesta nousisi tyytymättömyyttä istuvaa presidenttiä kohtaan. Silloin kuuden vuoden kausi on varsin pitkä myös kansainvälisesti vertaillen. Sekä kolme kertaa neljä vuotta että että kaksi kertaa viisi vuotta olisivat pohdinnan arvoisia vaihtoehtoja. Jos kansalaiset haluavat jatkuvuutta, kolme kertaa neljä vuotta toisi mahdollisuuden samalle presidentille istua kansan tuella kaksitoista vuotta, mutta samalla olisi mahdollista tarvittaessa haastaa hänet ja vaihtaa presidenttiä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki puolestaan sanoo, ettei heidän ryhmässään ole käyty asiasta keskustelua, eikä vasemmistoliitollakaan ole asiaan kantaa, ”suuntaan tai toiseen”.

– Henkilökohtaisesti olisin valmis lyhentämään presidentin virkakautta, Arhinmäki kuitenkin vastaa.

Lievää tukea muutoksille raottaa myös perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio.

– Pidän nykyistä mallia toimivana, mutta 5+5 vuotta voisi myös olla järkevä.

Muista ryhmistä Niinistön pohdiskelu ei saa suuremmin hurrausta. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei näe tarvetta muutoksille.

– Presidentin toimivallan keskiössä on ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Nykyinen toimikausi on tuonut pitkäjänteisyyttä ja vakautta ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitoon. Tämä on Suomelle eduksi alati muuttuvassa ja jännitteisessä toimintaympäristössä. Perustuslain muutokset ovat aina pitkän ja huolellisen harkinnan tulos. Lisäksi vaille huomiota ei pidä jättää myöskään sitä, että vaaleja on jo nykyisin tiuhaan tahtiin. En näe tarvetta muutoksille tällä hetkellä.

Samoilla linjoilla  on myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

– En innostu. Aikamme suuria ongelmia on lyhytjänteisyys ja presidentin toimikauden lyhentäminen voisi olla taas pieni askel väärään suuntaan tässä suhteessa. Vaalejakin on kovin tiheään – kohta vielä sote-alueiden vaalit nykyisten päälle, jos hallitusohjelma toteutuu. Jos presidentti voi tuoda hieman jatkuvuutta lyhyempien päättäjäkausien keskelle, niin se on enemmänkin etu. Tässä toki julmasti välineellistän kulloisenkin presidentin ja arvioin kauden pituutta vain kansakunnan enkä henkilön jaksamisen ja elämänmuutosten kannalta.

Sen sijaan Mykkänen ottaa esille eduskunnan toimikauden pidentämisen.

– Minua kiinnostaisi enemmän keskustelu siitä, miksi emme pidentäisi eduskuntakausia viiteen vuoteen. Neljä vuotta on strategisen muutoksen läpiviemiseen lyhyt aika. Julkinen hallinto on hidas muuttumaan. Mitään merkittävää ei saa aikaan, jos ei ehdi muodostaa ministeriönsä strategiaa pureksitusti ja osallistavasti, saa avaintoimijoita innostumaan suunnasta ja ehdi viedä muutoksia riittävän pitkälle kauden aikana. Lainsäädännön muuttaminen on myös muuttunut aiempaa vaikeammaksi ja hitaammaksi.

Mykkänen sanoo kaipaavansa keskustelua siitä, olisiko eduskuntakauden pidentämisestä viiteen vuoteen enemmän hyötyä kuin haittaa.

– En lähtökohtaisesti usko, että se kaventaisi demokratiaa. Voisiko käydä jopa päinvastoin, jos kansalaiset näkisivät, että poliitikot saavat hieman enemmän aikaiseksi siitä, mitä vaalien alla lupaavat?

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli asettuu niin ikään nykyisen mallin taakse.

– Presidentti on poliittisessa järjestelmässä vakauttava tekijä, mikä tuo ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan jatkuvuutta yli hallituskausien. Tasavallan presidentin kuuden vuoden toimikausi on ollut Suomelle hyväksi.  Kansalaisten keskuudessa enintään kahta kuuden vuoden kautta on pidetty toimivana. Suomalaiset luottavat presidentti-instituutioon.

Kalli sanoo kuitenkin pitävänsä Niinistön pohdintaa kausien määrästä ja pituudesta sinänsä tervetulleena.

– Keskustelua toimikausista on kuitenkin syytä käydä rauhassa ja huolellisesti, mikäli sille koetaan olevan laajempi tarve.

Ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä vastataan Demokraatille, että nykyinen toimikausimalli on toimiva. Ryhmä korostaa myös, että jos toimikausimallia haluttaisiin lähteä muuttamaan, vaatisi se muutosta perustuslakiin, ja perustuslain säätämisjärjestyksen myötä se olisi pitkä prosessi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE