Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) nosti kysymyksessään pöydälle eriarvoistumisen, myös välikysymyksessä käsiteltävän ajankohtaisen aiheen.

– Olemme olleet Suomessa ylpeitä siitä, että perhetaustalla, vanhempien tuloilla tai koulutuksella ei ole ollut merkitystä siihen, miten hyvin koulululaiset pärjäävät. Tilanne on nyt muuttunut, sillä Pisa-tulokset ovat tuoneet ensi kerran esiin sosioekonomiset eli perhetaustan vaikutukset oppimistuloksiin, Eloranta taustoitti.

Eroja oppimisessa on nyt myös alueellisesti. Kaupunkien koululaiset pärjäävät paremmin kuin maaseudulla. Uudellamaalla pärjätään paremmin kuin Länsi-Suomessa.

– Eriarvoisuus lasten ja kuntien välillä on tullut kouriintuntuvasti esiin myös varhaiskasvatuksessa sen jälkeen, kun rajasitte subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvatitte ryhmäkokoja, Eloranta suuntasi viestin hallitukselle.

Elorannan kysymys ministerille:

– Mitä aiotte tehdä, jotta tämä koulutuksellinen eriarvoistumiskehitys pysäytetään? Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa se, että olette panostaneet koulujen tasa-arvorahaan, sillä olette niitä viime kaudesta tuntuvasti leikanneet.

Vastaaja, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vakuutti, että mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen on koulutusjärjestelmän kehittämisen ytimessä.

– Oppimistulosvertailut ovat osoittaneet sen, että Suomessa edelleen koulutusjärjestelmä on yksi tasa-arvoisimmista maailmassa.

Grahn-Laasosen mukaan hallitus suhtautuu vakavasti asiassa havaitsemiinsa heikkenemiin. Esimerkiksi opetusministeri otti sosioekonomisen taustan vaikutuksen vahvistumisen oppimiserojen kautta.