– Laivojen ja hävittäjäkoneiden miljardihankinnat ovat ymmärrettävästi yleisen mielenkiinnon kohteena. Pidän kuitenkin tarpeellisena muistuttaa, että ainoastaan näillä hankinnoilla ei maata puolusteta. Puolustuksemme perusta on yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi. Nyt kun sodan ajan vahvuutta on päätetty nostaa 50 000 henkilöllä, tulisi myös kertausharjoitusten määrää nostaa reippaasti.

Kari muistuttaa siitä, että vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kertausharjoitusten tasoa leikattiin rajusti 27 000 reserviläisestä. Tuolloin kertausharjoitukset käytännössä muutamaksi vuodeksi lakkautettiin  ja suunniteltiin nostettavaksi nykyiseen 18 000 koulutettavan reserviläisen tasoon. Jo tuolloin todettiin että uusi nykyinen taso olisi lattiataso, ei katto.

– Nykyisestä lattiatasosta ei saa tulla vaivihkaa pysyvää käytäntöä, vaan kertausharjoitettavien määrää on voitava nostaa, yhdessä puolustusvoimien kouluttajahenkilöstöä ja resursseja suunnitelmallisesti nostaen. Riittävä kertausharjoitusten taso varmistaa reserviläisiimme perustuvan puolustusratkaisumme uskottavuuden, sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

– Tilanne alkaa olla ylivoimaisen haastava jo nyt. Puolustusvoimien koulutettu, äärimmäisen ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö ansaitsee parempaa kuin väliaikaisratkaisuja. Heille ei pidä olla esittämässä lisää töitä vaan lisää työkavereita näitä tehtäviä hoitamaan, Kari korostaa.