– Horjahduksia ja outoja käänteitä on nähty niin paljon, että pääministeri on selityksen velkaa, Peltonen sanoo tiedotteessa.

Peltonen muistuttaa, että Suomessa hallitukset ovat jo yli 30 vuoden ajan laatineet harmaan talouden toimintaohjelman ja pyrkineet torjumaan talousrikollisuutta eri tavoin.

– Toiminta on myös ollut tehokasta, kannattavaa ja asiantuntijoiden kehumaa – toimintaan kohdistetut määrärahat ovat tuottaneet kasvaneina verotuloina enemmän kuin budjeteissa on osoitettu, Peltonen kuvailee.

ORPON hallitus on Peltosen mukaan horjunut harmaan talouden torjunnassa aloittamisestaan saakka.

– Ensimmäinen horjahdus oli, kun valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiesitys sisälsi kaikkiaan lähes 3,3 miljoonan euron leikkaukset harmaan talouden torjuntaan, joista valtaosa kohdistui verohallinnon määrärahaan. Kun asiasta nousi julkisuudessa kohu, kehysriihessä määrärahoja palautettiin lopulta 2 miljoonan verran.

Toinen horjahdus Peltosen mukaan tuli, kun hallitus aikoi jättää laatimatta harmaan talouden toimintaohjelman kokonaan. Hän pitää selvänä, että vasta julkisuuden paine johti hallituksen periaatepäätöksen tekemiseen ohjelman laadinnasta – kuukausi sen jälkeen, kun Iltalehti uutisoi asiasta.

– Parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan, mutta tietysti ohjelman laadinta olisi pitänyt aloittaa niin, että katkoksia ei synny. Kaikki tämä saa hallituksen näyttämään todella epäuskottavana suhteessa harmaan talouden torjuntaan. Nyt on viimeinen hetki korjata kurssi, jotta horjuminen ei johda täydelliseen mahalaskuun, mikä ei ole kaukana.

Peltosen mielestä hämmennystä aiheuttaa myös se, että edellisen kerran harmaan talouden toimintaohjelma oli jäädä laatimatta vuonna 2015 Sipilän hallituksen aloittaessa. Tuolloin sisäministeri Petteri Orpo ehti jo ilmoittaa, että sitä ei laadita.

– Kunnes julkisuuden paine silloinkin pakotti Orpon perääntymään aikeistaan. Mielestäni pääministeri Orpo on selityksen velkaa, miksi harmaan talouden torjunta vaikuttaa olevan hänelle niin kovin vastenmielistä?