SDP:n ryhmäpuheen keskustelussa piti kansanedustaja Erkki Tuomioja. Hän pitää huolestuttavana Ukrainan kriisin ja Krimin valtauksen aiheuttamien jännitteiden vaikutuksia, kuten varustautumiskierrettä.

– Tämä on huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se sotainen retoriikka jota on alettu viljellä myös lähiympäristössämme ja myös suomalaisessa mediassa, Tuomioja sanoi.

SDP:n toiveissa Tuomiojan mukaan oli, että selonteko olisi ottanut selvästi etäisyyttä sotapuheisiin ja painottanut sellaista aktiivista vakauspolitiikkaa, joka pyrkii konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja jännitteiden purkamiseen.

Tuomioja korosti, että pahoihin tilanteisiin varautumisen laiminlyönti olisi vastuutonta, mutta hän painotti samalla varautumisen olevan juuri sitä varten, että sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi pystyy pysymään sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.

Tuomioja pitää perusteltuna, että selonteossa on käyty lävitse kansainvälisen puolustusyhteistyön mahdollisuuksia ja merkitystä Suomelle. SDP yhtyy täysin selonteon toteamukseen, että ”Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema”.

SDP on selonteon kanssa samalla linjalla siitä, että Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa. Tämä on Tuomiojan mukaan suvereenille valtiolle itsestään selvä oikeus ja velvollisuus. SDP ei kuitenkaan näe perusteita ”sotilasliiton ulkopuolella pysyttäytymisen ja vakautta palvelevan liittoutumattomuuden kyseenalaistamiseen”.

Tuomioja moittii selontekoa kestämättömään globaaliin kehitykseen liittyvien kysymysten sivuuttamisen ”hyvin ylimalkaisella tarkastelulla”. Tuomioja painottaa, että jo nyt ongelmat heijastuvat akuutteihin turvallisuusuhkiin ja luovat uusia.

– Nämä voidaan kiteyttää toteamukseen, että ihmiskunnalla voi parhaassakin tapauksessa olla enää vain muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Pariisin ilmastosopimus on tärkeä askel, mutta se on myös täysimääräisesti pantava toimeen. Selonteossa viitataan perustellusti yhteiskuntien polarisaatiokehitykseen kasvavana riskinä, mutta linjauksia siitä miten tätä vastaan toimittaisiin ei hallitus esitä, Tuomioja moittii.

Tuomioja pitää tärkeänä, että Suomi arvoi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia pitää Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen, eikä tällainen tarkastelu luo mitään oikeutusta kansainvälistä oikeutta tai sopimuksia rikkovalle toiminnalle tai anna niille hyväksyntää.

– Kansainvälisiin suhteisiin ja toimiin vaikuttavien monien historiallisten, geopoliittisten ja vuorovaikutuksellisten tekijöiden tuntemus ja ymmärrys on kuitenkin edellytys sille, että voimapolitiikkaan johtavat kierteet saadaan katkaistua eikä niitä ruokita uusilla virhearvioinneilla, Tuomioja muistutti.

– Venäjän kehityksen ennakoimattomuuteen viittaaminen sivuuttaa kuitenkin oleellisen pitkän linjan jatkuvuuden maan politiikassa eikä arvaamattomuus näin Brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien alla ole mikään vain Venäjää koskeva ominaisuus, hän huomautti.

Tuomiojan mukaan on arvokasta, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset linjaukset voidaan tehdä mahdollisimman laajassa yhteisymmärryksessä. Tuomioja kiittää, että selonteon valmistelua varten asetettiin parlamentaarinen seurantaryhmä.

– Luotamme siihen, että selonteon eduskuntakäsittelyssä voidaan samanlaisessa hyvässä yhteistyöhengessä kuin sen parlamentaarisessa seurantaryhmässä laatia eduskunnan vastaus selontekoon niin, että se korjaa ja täydentää niitä puutteita ja yksipuolisuuksia, joita selontekoon nyt on jäänyt.