– Mitä vastaatte huolestuneelle kansalaiselle, kuinka kaukana palvelut jatkossa sijaitsevat? Juvonen kysyi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi kysymykseen miltei kirjaimellisesti lennossa. Juvosen puheenvuoron aikana saliin kiiruhtanut Kiuru myönsi vielä hengästyneenä, että vanhuspalvelulain kakkosvaiheessa on otettu huomioon laitospaikkojen saamiseen liittyvät ongelmat.

Minna Reijonen (ps.) nimitti sotea jättimäiseksi kuntaliitokseksi, jossa puolet tehtävistä ja rahoista viedään kunnilta pois. Reijosen huolena olivat omaishoitajat, joiden asioista päättäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Hän toivoi kaikille tasapuolista ja verotonta omaishoidon tukea.

Kiuru huomautti, että eduskunta on tulevana keskiviikkona äänestämässä soten raamilaista. Omaishoito on niin kutsuttuihin substanssilakeihin liittyvä sisältökysymys. Omaishoidon asiat ovat Kiurun mukaan jo nykyisellään pääosin yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien harteilla. Kun omaishoitoa käsitellään hyvinvointialueilla, asia tulee lähemmäs äänestävää kansalaista.

Kiuru selvensi yksityiskohdista kysyville kansanedustajille miksi soten kaikkia sisältökysymyksiä ei voida puida yhtä aikaa.

– Isossa raamilainsäädännössä ei oteta vielä kaikkiin substanssilakeja vaativiin yksityiskohtiin kantaa. Se on siksi järkevää, että jos ottaisimme tänne kaikki yli sata substanssilakia ja yrittäisimme täällä tehdä koko päivityksen ja kaikki substanssilain päivitykset samaan aikaan, se ei olisi mahdollista tässä kansanvaltaisessa neljän vuoden syklissä.

– Siksi meidän täytyy yliopistosairaaloiden osalta, ennen kuin kukaan ehtii sitä kysyä, tehdä vielä substanssilainsäädäntömuutoksia. Ensin pitää eduskunnasta saada viimeinen sana ja keskiviikkona se taitaa tulla tälle raamille, Kiuru totesi.