Kuntaliitto sekä työja elinkeinoministeriö ovat maksaneet Lindströmin palkan puoliksi.

– Ihan on auki vielä, 58-vuotias Lindström sanoo ja kuulostaa vallan huolettomalta.

Tunne oli toisenlainen vuonna 2019, kun Lindström putosi eduskunnasta ja täysin toinen, kun Voikkaan paperitehdas irtisanoi hänet ja 600 muuta 2006.

– Projektikoordinaattorin pesti on syventänyt osaamistani. Tämä meni vähän väärinpäin. Olen sanonut monelle, että tämä kokemus olisi pitänyt olla ennen kuin menin eduskuntaan.

LINDSTRÖMIN on ”hirveän vaikea ajatella”, että valtava joukko ihmisiä haluaisi valita työttömyyden.

– Kyllä he töihin menisivät. Kyse on siitä, mitä siitä maksetaan ja kuinka helpoksi se on tehty. Kuinka kaukana työpaikka on? Pitääkö muuttaa työn perässä? Nämä ovat ikuisuusongelmia.

Hänestä niin kutsuttu perustili tai perustulo voisi olla joillekin ratkaisu.

– Saat etuutta palkan lisäksi johonkin rajaan saakka. Kun palkka nousee tiettyyn rajaan, tulonsiirto häviää. Päästäisiin tilanteeseen, että aina kannattaa tehdä töitä. Kannustinloukut ovat iso juttu ja liittyvät meidän järkyttävään sosiaaliturvajärjestelmäämme.

LINDSTRÖM näkee uuden hallituksen valinneen politiikan, että heikennetäänpä turvaa, jos huonommin palkattu työ ei kelpaa.

Samaa ajattelua löytyi Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, jonka työministeri hän itse oli.

– Siitä voidaan ollaan monta mieltä, mennäänkö tässä oikein.

Hän silmäilee toimittajan kokoamaa listaa hallitusohjelman kirjauksista työelämästä ja työlainsäädännöstä.

– Toimeentulotuen heikennys on ehkä kipein ja kiistanalaisin. Se on kuitenkin viimekätinen tuki. Tähän minäkin laitan ison kysymysmerkin ja huutomerkin perään. Onko tämä ihan ok?

Hyvä kirjaus Lindströmistä on se, että työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään. Hän nostaa peukaloa myös lupaukselle tavata työtöntä kasvokkain.

Lindströmkin kävi hallitusneuvotteluissa kuultavana Säätytalossa. Siellä hän puhui tasapainon hakemisesta: jos on keppi, pitää olla myös porkkana.

– Sanoin, että ”jos te haluatte paremman oikeutuksen näille toimille, katsokaa porukka, joka nyt on työttöminä työnhakijoina”.

Tuija Oivon ja Raija Kerättären taannoisen selvityksen mukaan työnhakijoista jopa 30 prosenttia on työkyvyttömiä. He saavat väärää tukea.

Hallituksen suunnitelmat yrityskohtaisista työehtosopimuksista ja aikeet työntää paikallinen sopiminen kaikkiin yrityksiin vetävät paperitehtaan entisen luottamusmiehen hiljaiseksi.

Lindströmin mukaan kokoomus yritti paikallisen sopimisen vyörytystä vielä hallituskauden lopulla 2019.

– Torppasin sen silloin. Katsoin, että pidemmälle ei voi enää mennä. Nyt se on sinne kirjattu.

Lindström kannattaa paikallista sopimista mutta ei kummankaan osapuolen sanelua. Hän sanoo käyneensä lukuisissa yrityksissä, joissa asioista pystytään itse sopimaan, koska osapuolet luottavat toisiinsa.

– Ay-liike tulkitsee nämä tes-järjestelmän ohittamisena, eikä tule sitä hyväksymään, Lindström näkee.

Kun yhtälöön lisätään vielä työtaisteluoikeuden rajoitus ja irtisanomisen helpottaminen, kokonaisuus on Lindströmin mukaan ay-liikkeelle yksinkertaisesti liikaa.

– Väitän, että joku näistä toimista voisi mennä helpommin läpi, jos esityksiin olisi rakennettu jotakin kompensaatiota.

Lindström kysäisee, mihin raja pannaan, jos irtisanomisen ehtona on jatkossa vain ”asiallinen syy”?

– Onko syy asiallinen, jos ei tykkää työntekijästä?

UUDEN hallituksen ensiaskelia Lindström on seurannut sekavin tuntein. Osaa niistä on ollut hänestä syytäkin uutisoida, mutta vanhojen kaivelua hän ei aivan ymmärrä.

– Olennaisempaa on, miten henkilöt käyttäytyvät ja puhuvat nyt. Ennen kaikkea he edustavat Suomea. Hallituksessa joutuu käyttäytymään toisin kuin oppositiossa.

Lindström on jo ennustanut, ettei hallitus elä syksyä pidempään.

– Kun nämä (osoittaa paperilla työlainsäädäntöä koskevia aikeita) tulevat hallituksen esityksin eduskuntaan ja niissä lukee, mitä ne tarkoittavat, monelle tulee järkytyksenä, että ”näinkö me sovittiin”, hän perustelee.

Se oli reaktio myös Sipilän hallituksen esityksiin.

Lindström uskoo, että juuri työelämän lainsäädännön esityksistä tulee perussuomalaisille todella vaikea pala, koska puolueella on paljon duunariäänestäjiä.

Hän uskoo kokoomuksen pitävän listasta tiukasti kiinni.

– Kestääkö perussuomalaisilla hermo puolustaa näitä? Olen veikannut, että ei. He saivat tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, mutta sen hintana oli hyväksyä nämä.

JARI LINDSTRÖMIN HAASTATTELU ON JULKAISTU KOKONAISUUDESSAAN DEMOKRAATIN AIKAKAUSLEHDESSÄ 15/23 ELOKUUN LOPULLA.