Talouden rattaat ovat lähteneet pyörimään kuin yskähtelevä diesel-veturi Pasilan asemalta. Kun muun Euroopan talous on jo vaihtanut turbomoottoriin, Suomen talouskasvu on edelleen euroalueen matalinta. Silti lupaavista talousnäkymistä on syytä olla riemuissaan. Työllisyysastekin lähenee hitaasti Pohjoismaista tasoa.

Suurta vahinkoa Sipilän hallitus ei siis ole Suomen talouskasvulle tehnyt. Sen sijaan työelämän uudistamisessa hallituksen toimet ovat olleet arveluttavia. Erityisesti Sipilän hallitusta näyttää risovan suomalainen sopimisen kulttuuri. Kaikesta näkee, että kolmikanta on hallitukselle tarpeeton muinaisjäänne, jota ilman työelämä uudistuisi huomattavasti sujuvammin.

Hallituksen on hyvin vaikea sietää, että työelämän uudistamiseen tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä. Sunnuntain Iltalehdessä EK:n ex-työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ilmaisi pettymystään hallituksen kehysriihen päätöksiin muistuttamalla, että työelämän rakenteisiin puuttuminen ja normien yksinkertaistaminen edellyttää samaan pöytään istumista. Tähän ei nykyhallitus Sipilän johdolla pysty. Kun alle 30-vuotiaiden työmarkkina-asemaan puututtiin, ei ammattiyhdistysliikkeeltä kysytty asiasta mitään. Laatunen jatkaa kirjoituksessaan hallituksen kritiikkiä sanomalla, ettei työoikeudellinen osaaminen näytä riittävän tämän kokoluokan asioiden hahmottamiselle. Vaikea olla asiasta eri mieltä.

Suurin ongelma työelämän kehittämisessä näyttää olevan luottamuksen puute kolmikannan eri nurkissa. Hallitus heittelee jatkuvasti koepalloja etujärjestöjen suuntaan ja odottaa kieli pitkällä reaktioita. Sen jälkeen etujärjestöt argumentoivat ymmärrettävästi toisiaan vastaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin. Kun Suomen yrittäjät iloitsevat hiljaisesti työnantajan määräysvallan kasvusta, ammattiyhdistysliike on syystäkin huolissaan luottamusmiesjärjestelmän murenemisesta.

Hallitus on toiminnassaan hyvin ideologinen. Se ei näe työttömyyttä yhteiskunnallisena ilmiönä, johon voidaan puuttua parhaiten muuttamalla rakenteita ja kehittää työelämää kannustavammaksi. Tämä hallitus näkee, että työttömyyden syyt ja vastuu ovat vain yksilöllä. Vain ahdinko ajaa laiskat työttömät töihin. Ei aktiivimallin positiivinen nimi tee työttömyysturvan leikkauksesta kannustavaa.

Tasan vuoden päästä ollaan jo kovaa vauhtia rakentamassa maahamme uutta hallitusta. Etujärjestöt laativat nyt jo kiivaasti hallitusneuvotteluihin tavoitteita. Suomen tulevaisuuden kannalta on hyvin tärkeää, että tuleva hallitus osoittaa arvostusta hyvin toimivaa sopimusyhteiskuntaa kohtaan. Sen vuoksi SDP:n vaalivoitto ja vahva työelämän kysymysten ymmärtäminen ovat Suomen kasvun ja kehityksen tae.