Sopeutumiseläkkeet herättävät ärtymystä – kansanedustaja voi nauttia siitä jopa 65-vuotiaaksi asti

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Mikäli lainsäädäntöön ei tule muutoksia, sopeutumiseläkettä nauttivaan entiseen kansanedustajaan voi törmätä vielä vuosikymmeniä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Eläkkeiden myöntämisestä vastaava Kevan ratkaisupäällikkö Markku Hakkila toteaa, että eduskunnassa on edustajia, joilla on oikeus sopeutumiseläkkeeseen vielä vuosikymmenien päästä.

– Tällaisia ovat oikein nuoret, jotka on valittu ennen vuotta 2011. He voivat saada sopeutumiseläkettä 65-vuotiaaksi saakka, Hakkila sanoo.

Pääomatulot ja työskentelystä oman yrityksen taseeseen kertyvät varat eivät vaikuta kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin. Sopeutumiseläkettä saavan sopeutumiseläke ja ansiot saavat ollaan enintään noin 60 prosenttia kansanedustajana saamastaan palkkiosta. Rajan yli menevät ansiotulot vähentävät eläkettä, mutta huomioon otetaan vain ansiotulot, ei pääomatuloja.

Lisäksi säännösten perusteella on mahdollista ahkeroida esimerkiksi oman yrityksen lukuun, jättää tienestit yritykseen parkkiin ja nostaa ne yrityksestä pois sen jälkeen, kun sopeutumiseläkkeen maksatus lakkaa.

Sopeutumiseläkettä tai – rahaa saavat lokakuussa

Alho, Arja Inkeri
Bryggare, Arto Kalervo
Forsius, Merikukka
Gestrin, Anna Christina
Hemmilä, Pertti Aatos
Holmlund, Anne Elisabeth
Huotari, Anne Päivi Aulikki
Hänninen, Tuomo Juhani
Kaarilahti, Marjut Hannele
Karhu, Saara Elina
Karpela, Tanja Tellervo
Kerola, Eeva Inkeri
Kokko, Osmo Urmas
Komi, Katri Helena
Korhola, Eija-Riitta Anneli
Korhonen, Martti Allan
Koskinen, Elise Marjaana
Kurvinen, Esko Anton
Kuusisto, Merja Anneli
Kärkkäinen, Kari Juhani
Lindén, Suvi Helmi Tellervo
Lipponen, Päivi Pauliina
Matikainen-Kallström, Marjo Tuulevi
Nurmi, Tuija Anna-Liisa
Ojansuu-Kaunisto, Kirsi Johanna
Paasio, Heli Tuulikki
Parpola, Marjukka Meri
Pykäläinen, Tuija Maaret Sinikka
Rönni, Tero Matti Johannes
Seivästö, Ismo Eero
Seppälä, Arto Eemil
Thors, Astrid Gunilla Marga
Väätäinen, Tuula Anneli

Hakkila ei kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta vahvistaa periaatteen olevan näin. Jos tuloista ei makseta työeläkemaksua, niitä ei huomioida.

– Tuloina huomioidaan ainoastaan ansiot, joista maksetaan työeläkemaksua, ovat ne sitten palkkatuloa tai yrittäjän itse ilmoittamaa yrittäjän työtuloa. Mitään muita yritystoimintaan liittyviä ansioita ei huomioida, Hakkila sanoi STT:lle.

Viimeksi maanantaina Iltalehti nosti esille kokoomuksen entisen kansanedustajan Tuija Nurmen, joka on nostanut sopeutumiseläkettä vuodesta 2011. Iltalehden mukaan yleislääkärinä työskentelevälle Nurmelle voi kuitenkin tälläkin hetkellä varata aikoja ja hän laskuttaa Terveystaloa perheyhtiönsä kautta.

Nurmi omistaa yhdessä miehensä kanssa Nurmi & Sons -yhtiön. Iltalehden mukaan yhtiö ei ole maksanut omistajilleen lainkaan palkkaa ja osinkoja on maksettu hyvin maltillisesti.

STT ei tavoittanut maanantaina Nurmea kommentoimaan asiaa.

Sopeutumiseläkkeistä herää julkista ärtymystä tasaisin väliajoin, ja eläkkeet koettelevat kansalaisten oikeustajua. Sopimusten muuttaminen jälkikäteen on herkkä asia, mutta tänäkin vuonna asia on ollut julkisuudessa esillä.

Hakkilan mukaan Keva noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja toimii sen mukaisesti. Hän ei ota kantaa tarpeeseen muuttaa lainsäädäntöä.

Vuonna 2011 tuli voimaan kansanedustajan sopeutumisraha, joka korvasi sopeutumiseläkkeen. Sopeutumisrahaa maksetaan 1–3 vuotta riippuen edustajantoimen kestosta, ja määrään vaikuttavat sekä kansanedustajan ansio- että pääomatulot.

STT–OLLI KUIVANIEMI

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.

”Just saying” – Nasima Razmyarilta viesti eronneelle Mikael Jungnerille

Kuva: Jari Soini
Apulaispormestari Nasima Razmyar on toiminut aikanaan Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana. Jungner oli SDP:n kansanedustaja 2011–2015.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on tviitannut SDP:n entiselle puolusihteerille ja kansanedustajalle Mikael Jungnerille, joka ilmoitti eilen eroavansa sosialidemokraattisesta puolueesta.

– Olet Mikael Jungner hyvä demari. Sääli, että erosit puolueesta. Sisäisestä demariudestasi et pääse ihan niin helposti, Razmyar viestittää.

– Just saying, Razmyar päättää, kuten Jungnerilla on ollut tapana kirjata tviittiensä perään.

Työhistoriassaan Nasima Razmyar on toiminut muun muassa Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on ottanut kantaa Jungnerin eroon puolueesta.

Hän pitää Jungnerin ratkaisua valitettavana.

– SDP:ssä on (ja tarvitaan) liberaaleja näkemyksiä. Ne mahtuva hyvin edistysmielisen hyvinvointipuolueen agendalle, Tuppurainen kirjoittaa.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne harmitteli Helsingin Sanomissa Jungnerin eroa.

– Harmittava asia, kun luova ja aktiivinen kaveri eroaa. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ole täysin yllättynyt siitä, että hän sanoi kulkeneensa pikkuisen eri suuntaan, Rinne toteaa.

”Muuten…” – Jussi Halla-aho: Puoluekokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä erota perussuomalaisista ennen kokousta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sininen tulevaisuus rp. järjestää perustavan puoluekokouksen Tampereella huomenna lauantaina. Perussuomalaisista irronnut uusi puolue tähtää seuraaviin eduskuntavaaleihin alle kahden prosentin gallupkannatuksesta.

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho jatkaa kokouksen alla puolueiden välillä ollutta kiistaa.

”Sinisten toiminnassa on useita henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole vapaaehtoisesti luopuneet perussuomalaisten jäsenyydestä. Useimmat puolueet edellyttävät säännöissään, että niiden jäsenet eivät kuulu mihinkään toiseen puolueeseen. Oletan, että näin on sinisissäkin”, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Halla-aho sanoo muistuttavansa ystävällisesti, että kokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä ennen kokousta erota perussuomalaisista, elleivät ole sitä aiemmin tehneet.

”Muuten on mahdollista, että heidän jäsenyytensä sinisissä on pätemätön, samoin kokouksessa suoritetut äänestykset. Olettaen, että äänioikeus kokouksessa on vain puolueen jäsenillä.”