Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Sosialidemokraattinen ajatushautomo ehdottaa: Eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin tulisi ottaa keskusteluun – mutta onko Suomi valinnut kisan kohti pohjaa?

Lehtikuva

Kalevi Sorsa -säätiö esittää tuoreessa julkaisussaan ”Otetaan eläinten oikeudet vakavasti”, että eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin tulisi ottaa keskusteluun. Yksi julkaisun kirjoittajista, säätiön toiminnanjohtajana toiminut Pauli Rautiainen toteaa esipuheessaan, että 2020-luvun keskeisin eläinoikeudellinen keskustelu liittyy eläinten asemaan perustuslaissamme.

Rane Aunimo

Demokraatti

”Eläinten oikeuksien kirjaamista perustuslakiin on syytä tarkastella samassa yhteydessä, kun uudistetaan perustuslain ympäristöperusoikeutta (20 §), sehän antaa perustuslaillisen kiintopisteen eläinten oikeusasemalle ylipäätään.”

SDP:n puoluekokous asettui viime syksyn puoluekokouksessa kannattamaan turkistarhauksen kieltämistä Suomessa. Rautiaisen mielestä turkistarhauksen poliittinen ratkaisu lepää tällä hetkellä pitkälti kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten varassa.

”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö turkistarhauksesta luopumisen ja muiden sosialidemokraattisen eläinpolitiikan agendalle kuuluvien kysymysten eteen ole tärkeää tehdä edelleen töitä myös sosialidemokraattisessa liikkeessä. Sosialidemokraattiselle politiikalle turkistarhauskysymys näyttäytyy myös mahdollisuutena pohtia työväenliikkeen ydinkysymyksiä. Sosialidemokraattiseen eläinpolitiikkaan kuuluu keskeisesti sen pohdinta, kuinka turkistarhauselinkeinon alasajo voidaan toteuttaa siten, että samalla turvataan tarhaajien ja muiden turkistarhauselinkeinoon kytkeytyvien työntekijöiden hyvinvointi”, Rautiainen kirjoittaa.

Suomen eläinoikeusjuristit ry esittää julkaisussa, että eläinten perusoikeudet on nostettava ihmisoikeuksien rinnalle.

”Eläinoikeusjuristit ry:n tähän julkaisuun sisältyvässä kirjoituksessa käsitellään järjestön tekemää konkreettista esitystä eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin. Sen toteuttaminen olisi radikaali muutos eläinoikeusajatteluumme. Esimerkiksi metsästys nähtäisiin luonnonvaraisten eläinten oikeuksien loukkauksena, jolloin nykyinen harrastuspohjainen metsästäminen kiellettäisiin eläinten perusoikeuksien vastaisena”, Rautiainen kirjoittaa ja jatkaa:

”Hyväksyttävään tarpeeseen metsästys sallittaisiin vain viranomaistoimintana. Eläinoikeusjuristien puheenvuoro kehystää eläinoikeuspolitiikan kysymyksenasetteluja uudella tavalla ja saattaa kuulostaa radikaalilta, mutta eläinoikeuksia koskevan poliittisen keskustelun pitkässä kehityskaaressa se jatkaa johdonmukaisesti eläinten oikeuksien kehittämistä siihen suuntaan, johon olemme jo olleet etenemässä.”

Lisää aiheesta

SDP Helsingin puheenjohtaja, SDP:n puoluevaltuuston jäsen Anita Hellman huomauttaa puolestaan omassa kirjoituksessaan, että vaikka SDP korostaa usein ruoantuotannon ekologisuutta, puolueessa panostetaan eläinsuojelukysymyksiin erittäin vähän. Tilanne on kuitenkin paranemassa.

”Muutaman viime vuoden aikana ilmapiiri SDP:ssä eläinsuojelukysymysten ympärillä on hieman avartunut. Yhä useampi tunnistaa kysymykset ja asiaan liittyvän problematiikan, ja eläinten oikeuksiin liittyviä aloitteita tehtiin Tampereen vuoden 2020 puoluekokoukseen useita.”

Helsingin yliopistossa eläinoikeudesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija Veera Koponen tarkastelee kirjoituksessaan eläinsuojelulainsäädännön uudistamiseen liittyneitä kamppailuja. Hän sanoo suoraan, että Suomi on tottunut tuudittautumaan identiteettiinsä eläinsuojelun mallimaana, mutta tästä identiteetistä on jäljellä enää vain illuusio.

”Kun muut valtiot uudistavat eläinsuojelulainsäädäntöään, me tyydymme taputtelemaan itseämme olkapäälle porsaiden hännäntypistyskiellon verrattain tehokkaasta käyttöönotosta ja noudattamisesta. Edelläkävijäksi tunnustautumisen riskinä on sokeutuminen sille, että on todellisuudessa jäämässä jälkeen.

Koposen mielestä tavanomaisen sivistysvaltiostatuksensa sijaan Suomi vaikuttaa valinneen kisan kohti pohjaa.

”Matkakumppaneiksi tälle matkalle ei juuri riitä pohjoismaisia tai eurooppalaisia tovereita. Vertaamme itseämme maihin, joita olemme tottuneet pitämään huonoina esimerkkeinä.”

Julkaisun mukaan myös valmisteilla olevasta eläinsuojelulaista on tulossa jo valmistuessaan riittämätön ja vanhentunut.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE