Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Viikon lehti

Kalevi Sorsa -säätiön uusi toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen: Eläinten oikeudet perustuslakiin

Jani Laukkanen

Kalevi Sorsa -säätiön tuore toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen kammoksuu Demokraatin aikakauslehden laajassa haastattelussa nykyistä trendiä, jossa tutkintojen opintopistemäärälle asetetaan kattoja ja julkisessa puheessa paheksutaan toisen maisterintutkinnon suorittamista.

Janne Ora

Demokraatti

Rautiainen opiskelee parhaillaan neljättä maisterintutkintoaan, tämänkertainen on kasvatustieteestä.

– Tällainen ihminen istuu siihen boksiin hyvin huonosti. Meillä puristetaan ihmisten elämä näennäistehokkaaseen kapeaan ideaalimalliin, joka ei aidosti palvele ihmistä eikä yhteiskuntaa.

Rautiainen jatkaa ajatustaan koulumaailmaan.

– Sama ilmiö koskee vaikkapa nyky-lukiolaisten kielivalintoja, jotka kaiken aikaa vain kapenevat. Onko todella niin, että esimerkiksi saksan kielen tai ylipäätään eurooppalaisten kielten ja kulttuureiden laajaa tuntemista ei enää katsota yhtä arvokkaaksi kuin ennen?

Haastattelun aikana Rautiainen puhuu suhteellisen laveasti assosioiden ja pitää välillä pitkähköjä tuumaustaukoja: asiat ja ilmiöt yhdistyvät samaan tapaan kuin hänen ansioluettelossaan, töissään ja toimissaan. Renessanssiheiton pohdinta päätyy synteesiin monen mutkan jälkeen.

– Sen sijaan, että olisin renessanssi-ihminen voi ehkä sanoa, että olen kuulunut etuoikeutettuun ikäluokkaan, joka on saanut monipuolisesti kokeilla erilaisia asioita. Olennainen kysymys kuuluu, miksi meistä nykyisin tuntuu, että sellainen ei ole enää soveliasta.

Mitä Rautiainen vastaa omaan retoriseen kysymykseensä? Onko hänellä siihen vastaus? Tai jos ei vastaus, niin valistunut arvaus.

– Meille on kai syntynyt sellainen harha, että meillä ei enää yhteiskuntana ole varaa sivistykseen ja hyvinvointiin. Tämän harhan purkamisen kanssa meidän pitää tehdä töitä. Sen seuraukset näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka koulutustason nousu pysähtyi minun ikäluokkaani.

– Eikä kehitys ole edes pahimmillaan juuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Joitakin vuosia sitten Japani päätti ajaa yliopistojensa humanistiset tieteet alas. Mikä sai japanilaiset 2000-luvulla ajattelemaan, että heillä kansakuntana ei enää ole varaa pohtia kulttuuria ja ihmisenä olemista? Minusta se on arvokysymys ja kertoo myös ihmiskuvasta.

Rautiainen tunnetaan julkisuudessa perustuslakiasiantuntijana. Rautiainen korostaa, että perustuslakia uudistettaessa tulee unohtaa hätäily. Hän pohdiskelee, käymmekö perustuslakikeskustelua ylipäänsä oikeista kysymyksistä.

– Eläinten oikeudet, ilmastonmuutos ja Suomen kielimaiseman monimuotoistuminen ovat kaikki sellaisia aikamme yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka pitäisi nähdä aiempaa selkeämmin valtiosääntökysymyksinä. Kirjaisin esimerkiksi eläinten oikeudet perustuslakiin, kun perustuslaki seuraavan kerran avataan.

Lue koko haastattelu Demokraatin aikakauslehdestä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
4.3.2021
Vaalijohtaja: Tiedot vaalivirkailijoiden saamisesta rohkaisevia – terveysasioiden ohella puolueet ja ehdokkaat joutuvat pohtimaan myös taloutta
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE