Venäjän mukaan Ukraina käytti iskussa yhdysvaltalaisia Atacms-ohjuksia. Yhteensä ohjuksia ammuttiin kuusi. Iskuista ei Venäjän mukaan aiheutunut henkilövahinkoja tai muutakaan suurempaa vahinkoa. Yhden alas ammutun ohjuksen pudonneet osat aiheuttivat kuitenkin Venäjän mukaan pienen tulipalon.

Yhdysvallat on mediatietojen mukaan antanut Ukrainalle luvan iskeä Atacms-ohjuksilla Venäjän maaperälle. Presidentti Joe Bidenin hallinto ei virallisesti ole vahvistanut tietoa.

Brjanskin alueelle tehty isku on tiettävästi ensimmäinen Ukrainan Venäjälle tekemä isku, jossa on käytetty yhdysvaltalaisohjuksia.

Venäjä sanoi eilen vastaavansa, jos Ukraina ampuu länsimaiden toimittamia ohjuksia Venäjälle. Ukraina taas on toivonut pitkään liittolaisiltaan, että nämä poistaisivat rajoitukset toimittamiensa pitkän kantaman ohjusten käytöltä.

Atacms-ohjusten kantama on pisimmillään noin 300 kilometriä. Aiempien mediatietojen mukaan pitkän kantaman ohjuksia käytettäisiin aluksi todennäköisesti venäläisiä ja pohjoiskorealaisia joukkoja vastaan Kurskin alueella Ukrainan vastaisella rajalla.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tänään Ukrainan parlamentille, että vuosi 2025 ratkaisee, kuka voittaa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa. Presidentin mukaan ensi vuoden ratkaisevina hetkinä on tärkeää, ettei Ukrainan valtion kestävyyttä epäillä.

-  Tässä vaiheessa päätetään, kuka voittaa, Zelenskyi sanoi Ukrainan parlamentille.

Zelenskyi puhui tänään etäyhteydellä myös EU:n parlamentissa. Osa unionin maiden ulkoministereistä keskusteli Ukrainasta Varsovassa, ja EU:n puolustusministerit tapaavat puolestaan saman teeman äärellä Brysselissä.

Zelenskyin mukaan Ukraina haluaa oikeudenmukaista rauhaa, jota kohti myös Venäjää on pakotettava.

Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin ei pysähdy itsestään. Zelenskyi arvioi, että saavuttaakseen voiton Putin saattaa tuoda rintamalle jopa 100  000 pohjoiskorealaista sotilasta nykyisten 11  000:n sijaan.

-  Mitä enemmän hänellä on aikaa, sitä huonommiksi olosuhteet muuttuvat. Jokainen päivä on paras hetki painostaa Venäjää kovemmin.

Vaikka Ukraina jatkaa vastarintaa, ovat sen asevoimat joutuneet viime aikoina perääntymään maan itäosassa. Venäjä on puolestaan iskenyt voimalla ukrainalaiskaupunkien siviilikohteisiin ja energialaitoksiin.

PRESIDENTTI Alexander Stubb muistutti viestipalvelu X:ssä, että sota Ukrainassa on kestänyt nyt kymmenen kertaa pidempään kuin talvisota. Stubbin mukaan Suomessa ymmärretään, mitä ukrainalaiset käyvät läpi.

-  Tuemme teitä, koska taistelette Euroopan turvallisuuden puolesta. Taistelu Ukrainassa on meidän taistelumme, Stubb viestitti ukrainalaisille.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan sodan lopputulos ratkaisee sen, millaiseksi Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö muodostuu.

-  Nyt ei ole kyse pelkästään Ukrainasta vaan kaikkien vapaiden kansojen oikeudesta olemassaoloonsa, Häkkänen sanoo puolustusministeriön X:ssä julkaisemalla videolla.

Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 usealla eri rintamalla ja pyrkivät muun muassa valtaamaan Ukrainan pääkaupungin Kiovan. Yritys kuitenkin kilpistyi ukrainalaisten vastarintaan. Yksi merkittävä takaisku Venäjälle oli maahanlaskuoperaation epäonnistuminen Hostomelin lentokentällä lähellä Kiovaa.

Uutista päivitetty ja täydennetty kauttaaltaan klo 15.02.