Kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut muuttaa ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä siten, että jatkossa säänneltäisiin vain niitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja, joissa sääntely on välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Käytännössä esimerkiksi tiettyjä lääkäreitä tai sosiaalityöntekijöitä koskevia vastuita voitaisiin jatkossa jakaa myös muulle henkilöstölle.

Hallitus haluaa STT:n tietojen mukaan ulottaa uudistuksen jatkotyön ylivaalikautiseksi ja osaksi hyvinvointialueiden tulevaisuutta koskevaa työskentelyä. Nyt valmistelussa on esitys, jolla toteutetaan vain yksittäisiä muutoksia voimassa oleviin ammattihenkilölakeihin. Myöhempään valmisteluun jäävät muutokset, joita kuvaillaan periaatteellisesti merkittäviksi ja laajakantoisiksi, mistä syystä ne edellyttäisivät laajempaa valmistelua.

VAIKKA kokonaisuudistusta ei saada valmiiksi, on hallituksen STT:n tietojen mukaan tarkoitus saada vielä tämän kevään aikana lausunnoille esitys, jolla asiaa edistetään.

Valmisteilla olevalla esityksellä halutaan myös vahvistaa ammattilaisten kielitaitoa ja selkeyttää toisessa EU/ETA-valtiossa saadun ammattipätevyyden tunnustamista. Samalla aiotaan sujuvoittaa sosiaalihuollon työnjakoa, yhdenmukaistaa tilapäisesti tehtävissä toimivien sääntelyä sekä kehittää erikoishammaslääkärikoulutuksen ja valvontalautakunnan sääntelyä.

STT ei ole tavoittanut sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania (ps.) kommentoimaan asiaa.

Sote-henkilöstöä koskevaa lainsäädännön kokonaisuudistusta alettiin valmistella sosiaali- ja terveysministeriössä reilu kaksi vuotta sitten. Se on osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman Hyvän työn ohjelmaa, jonka tavoitteena on sote-alan osaajien saatavuuden ja riittävyyden parantaminen. Uudistuksen ensimmäisenä osana saatiin viime vuoden lopulla valmiiksi esitys, jolla helpotetaan kansainvälisen avun vastaanottamista terveydenhuollossa erilaisissa kriisitilanteissa.