– Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys,
ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteet eivät STTK:n arvion mukaan ole tarkoituksen mukaisia saati oikeudenmukaisia keinoja edistää työllistymistavoitetta.

– Emme hyväksy, että osa-aikaista työtä tekevän oikeutta lisätyöhön ja työnantajan velvoitetta tarjota työtä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle ja työtä hakevalle henkilölle heikennetään. Oppisopimusta ei saa käyttää työsuhteessa olevien työntekijöiden suojan kiertämiseksi, vaan lähtökohta pitää olla aito oppisopimukseen perustuva oppiminen, johtaja Katarina Murto korostaa.

–  Muutosesitys heikentäisi lisätunteja haluavien osa-aikaisten asemaa. Hallituksen esitys mahdollistaisi myös oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöstilanteet, sillä työnantaja voisi jättää tarjoamatta lisätyötä sitä haluavalle osa-aikaiselle työntekijälle ja ottaa oppisopimusopiskelijan halvemmalla tekemään tarvittavan lisätyön.

– Osa-aikaisen työn tekeminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. Selvitykset osoittavat lisäksi, että vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevistä enemmistö on naisia, Murto huomauttaa.

Nykyisen laajuinen takaisinottovelvollisuus ei STTK:n arvioiden mukaan estä oppisopimuskoulutuksen käyttöä.

– Uudistus loisi huomattavan riskin oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöksiin, sillä se mahdollistaisi irtisanotun työntekijän korvaamisen matalapalkkaisemmalla oppisopimusopiskelijalla. Esitys ei myöskään sisällä arvioita siitä, kuinka paljon oppisopimuspaikkoja jäisi täyttämättä lisätyöntarjoamisvelvoitteen ja takaisinottovelvoitteen vuoksi.