Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

STTK: ”Tämä huoli on otettava vakavasti” – kuntapäättäjät pelkäävät ilmastotoimien kustannusten epätasaista jakautumista

Kari Hulkko

Yli puolet (53%) kuntapäättäjistä on huolissaan yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymisestä, kun ilmastonmuutosta yritetään hillitä.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Tämä käy ilmi tänään julkaistusta kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta selvittäneestä Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselytutkimuksesta.

Kuntapäättäjien käsityksissä painottuu ilmastonmuutosta torjuviin toimiin liittyvä pelko kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri väestöryhmien (41%) ja alueiden (35%) välillä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on tutkimuksen hankekonsortion jäsen.

– Pelko toimien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluulo niiden vaikuttavuudesta jarruttaa kuntapäättäjien halukkuutta tarttua toimeen. Tämä huoli on otettava vakavasti, jos haluamme, että Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa tiedotteessa.

Hänen mielestään julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on aito pelko, jota pitää torjua kaikin keinoin.

– Suomessa kaivataan nykyistä laajempaa hallituksen asettaman hiilineutraalisuustavoitteen ymmärrystä, jotta se kyetään jalkauttamaan osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.

”Kuntapäättäjille talouden kieli on vaikuttavin syy edistää ilmastotoimia.”

Palolan mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa on vältettävä sitä, että jo valmiiksi saman mieliset keskustelevat omassa kuplassaan ja tekevät päätöksiä keskenään. Kaikilla päätettävillä toimilla on oltava kosketuspinta kansalaisten arkeen.

Myös riittävästä tietotaidosta on huolehdittava. Moni kuntapäättäjä kokee, että ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa (38 %).

– STTK pitää välttämättömänä, että myös kunnissa muutos lähtee ruohonjuuritasolta. Kuntien asukkaat ja työntekijät on otettava mukaan muutokseen hyvissä ajoin. Tämä edistää tavoitteisiin sitoutumista koko yhteiskunnassa, Palola korostaa.

Hän toivoo, että ilmastokeinoja haetaan laajalla yhteistyöllä. Keinojen valintaan on aina liitettävä myös vaikutusarviointi, joka huomioi muutosturvan ja kustannuksien oikeudenmukaisen jakautumisen.

– Kuntapäättäjille talouden kieli – eli mahdollisuus säästöihin – on vaikuttavin syy edistää ilmastotoimia. Vastaavasti 40 prosenttia kokee, että kunnan taloudellinen tilanne vaikeuttaa ilmastotoimia. Poliittisen päättäjän tulisi kuunnella näitä tuloksia herkällä korvalla, Palola toteaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE