STTK katsoo, että työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa, ja alueellinen vaaratiedote on viranomaistoimi, jota on noudatettava.

STTK:n mukaan eri viranomaisten vastuu päätöksenteossa on oltava selkeää ja tiedonkulku varmistettava. Vaaratiedotteiden lähettämisjärjestelmän uudistus on siksi toteutettava mahdollisimman nopeasti.

Tuoreeltaan drooniuhan jälkeen paljastui, että työmarkkinaosapuolet ovat erimielisiä palkanmaksusta tilanteessa, jossa työnteko estyy viranomaisen määräyksen vuoksi.

– Vaaratiedote kohdistuu myös alueella oleviin työpaikkoihin ja aiheuttaa ylivoimaisen esteen työnteolle. Palkka on maksettava, koska työnteko estyy työnantajista ja työntekijöistä riippumattomista syistä, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi perustelee tiedotteessa.

Työmarkkinoille kaivataan kuitenkin täsmentävää sääntelyä, STTK katsoo. Yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen kuitenkin edellyttää, että useilla aloilla ja työtehtävissä tehdään töitä.

– Lähtökohtana on oltava, että vaaratiedotteen ohjeistuksen vastaiset siirtymät työhön ja itse työskentely minimoidaan, jos sitä ei ole mahdollista täysin välttää. STTK kiittää pääministeriä siitä, että työmarkkinajärjestöt on kutsuttu nopeasti koolle ja välttämätön lainsäädännön täsmentäminen näin lähtenyt käyntiin.

VAARATILANTEISSA töissä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, pelastushenkilöstö ja erilaisten infrastruktuurialojen ammattilaiset.

– Sääntelyä on täsmennettävä esimerkiksi siltä osin, mitkä yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat erityissääntelyn piirissä, kuka päättää työhön kutsumisesta vaaratilanteen aikana, miten siirtyminen töihin tapahtuu ja kuka vastaa mahdollisista ylimääräisistä kustannuksista, Kirvesniemi listaa.

STTK:n mukaan on syytä huomioida myös työntekijöiden perheenhuoltovastuut, kuten varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoito.

STTK:n mukaan erityisiä turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus. Myös vakuutusturvaa on selvitettävä vaaratilanteiden varalta.

– Esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä, vapaa-ajan vakuutusten korvattavuutta ja ryhmähenkivakuutuksen säännöksiä on tarpeen tarkastella, Else-Mai Kirvesniemi sanoo.