Teollisuudessa ja vientialoilla on pelätty ohjelman johtavan palkkakilpailuun ja heikentävän Suomen kilpailukykyä, kun samalla inflaatiokin painaa päälle.

– Nyt on aito liittokierros päällä, ja varmaan niin jatketaan. Ei ole realismia puhua keskitetyistä ratkaisuista tulevaisuudessa tai nyt, vaikka on tulossa varmaan jokin kriisi ja inflaatio laukkaa. Ei ole pöytää, jossa pystyttäisiin sen tyyppinen mekanismi kuin keskitetty tekemään. Nyt kun ollaan liittokierroksella, jokainen ala tekee sopimuksen omista lähtökohdistaan, Fjäder sanoo.

Ottamatta erikseen kantaa kuntasektoriin, Fjäder myöntää olevansa huolissaan yleisellä tasolla, että kilpailukyky heikentyisi palkankorotuksilla nokiteltaessa jälleen samaan tapaan kuin finanssikriisissä. Tämä voisi johtaa työllisyyden heikkenemiseen.

– Sen pystyy jokaisella alalla tekemään ja huomioimaan. Toivoisin enemmän vastuullisuutta keskusteluun.

– Eurohan ei devalvoidu Suomen osalta vaan ainoa, joka joustaa on työmarkkinat. Se on vähän nyt unohtunut, kun on siirrytty liittokierrokselle. Mitä helkkaria me sitten teemme, jos meidän kilpailukyky menee? Silloin vain työmarkkinat joustavat tai meillä on erittäin korkea työttömyys. Sitä kukaan ei halua. Nyt en puhu kuntasektorista, puhun koko työmarkkinakentästä.

Kunta-alan ratkaisusta puhuttaessa Fjäder muistuttaa myös, että moni eläköityy tulevina vuosina kuntasektorilta. Hän ei usko, että samaa määrää työntekijöitä palkataan uudelleen.

– Työ muuttuu ja tehostuu, tuottavuus nousee. Toimenkuvat voivat laajentua samalla porukalla, koska teknologiaa tulee sisään ja myös tehdään enemmän. Silloin tulee myös puskuria palkanmaksukykyyn. Tämä auttaa tässä, kun joku on sanonut, että ratkaisu on liian kallis.

– Kun katson akavalaisia ryhmiä kuntasektorilla, kyllähän tosiasia on, että asiantuntija- esimies- ja johtotyön palkka ei ole kilpailukykyinen suhteessa markkinaan. Palkkaohjelma on perusteltu, jos haluaa olla kilpailukykyinen viiden tai kymmenen vuoden jälkeen ja juuri nyt sekä rekrytoida hyviä ihmisiä.

Jos kunta-alan ratkaisu kuitenkin osoittautuisi liian kalliiksi, Fjäder ennakoi, että seurauksena voisi olla myös yt-neuvotteluita kunnissa. Hänen mukaansa työn verotusta tai kuntasektorin verotusta ei voi enää kiristää.

– Meillä on piikki täynnä siinä. Se menee sitten tehostamisen kautta. Mutta summa summarum, sopimus ja palkkaohjelma on tehty. Sen on myös työnantajapuoli kuitannut, sillähän sitten mennään. Sopimusautonomiaa, joka on koko liittokierroksen idea, pitää kunnioittaa.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi löi toissa päivänä pöytään radikaalin ehdotuksen, jonka mukaan palkankorotuksista ei enää sovittaisi työehtosopimuksissa.

Tätä Fjäder ei lähde kommentoimaan, mutta muistuttaa, että yleiskorotuksiakin tarvitaan. Fjäder pohtii, että sopimustoiminnan väljeneminen voisi aiheuttaa kaaoksen, mutta toisaalta yksilön merkityksen palkkauksessaan pitäisi olla nykyistä suurempi.

Fjäder haluaa myös ymmärtää Teknologiateollisuuden ja esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton kriittisiä huomioita kunta-alan ratkaisusta.

Hän kuitenkin muistuttaa tosiasiana, että Suomessa tarvitaan vahva julkisen sektorin rakenne, varhaiskasvatus, opetus ja terveydenhoito.

– Muutenhan me olemme banaanivaltio. Nämäkin ovat toimintansa kautta mukana tukemassa Suomen vientiä. Ilman kaikkia näitä rakenteita meillä ei olisi mitään vientiä. Sehän on fakta. Nämä sektorit tukevat toinen toisiaan, mutta kyllä Suomi elää viennistä. Se on tosiasia, joka minun mielestäni pitää tunnustaa. Sillä tavalla kannattaa heitä kuunnella.

Fjäderin mukaan kunta-alan yli yleisen linjan menevät palkkaohjelmat eivät voi olla mikään pysyvä olotila, koska silloin vientisektori menisi sekaisin.

Hän sanoo maailman muuttuneen ja muuttuvan ja toteaa, että yrityksissä ja varsinkin suurissa yrityksissä on entistä enemmän tarvetta tarkastella työehdoista sopimista omista lähtökohdistaan.

– Näemme sen, että yritykset entistä enemmän sopivat asioista talokohtaisesti. Tulee uusia aloja, joissa varmaan on yrityksiä, jotka irtautuvat valtakunnallisista sopimuksista ja ne haluavat tehdä laajemmin paikallisia sopimuksia. Moni haluaa tehdä ne myös palkoissa. Tämä on vain kehitys, johon suuntaan mennään.

Suhteessa kuvailemaansa evoluutioon Fjäder ei halua jäädä vain vastustajaksi.

– Pitää mennä mukaan ja tehdä hyvää siellä. Tämä uusi malli on myös mahdollisuus työmarkkinajärjestöjen tai ay-liikkeen uudelle tulemiselle. Tehdäänpä sopimukset Etelärannassa tai suurissa yrityksissä, samat mekanismit siellä ovat. Mitä lähemmäs tämä menee palkansaajaa, varmaan sen tärkeämmäksi se muuttuu. Eli tämä on sillä tavalla positiivinen asia. Tämä on kehitys, jota ei pysty estämäänkään. Mutta kyllä sopimustoimintaa täytyy jatkaa. Tekisin niin, että ay-liike ottaisi positiivisemman kannan paikalliseen sopimiseen. Tällöin se porukka siellä yrityksessäkin osaisi sanoa, ettei kaikkia päätöksiä tehdä Helsingissä.

Syksyllä teollisuuden puolella neuvotellaan jälleen ja kuntapuolella hoitajajärjestöjenkin osalta tilanne saattaa olla yhä auki. Maamme hallitus voisikin yrittää korjata veroratkaisuilla niin kansalaisten heikentynyttä ostovoimaa kuin lieventää palkankorotuspainetta.

Riippumatta työmarkkinatilanteesta Fjäderin mukaan ansiotuloverotusta pitää alentaa.

– Jos Suomi aikoo olla kilpailukykyinen, sen pitäisi uskaltaa alentaa työn verotusta, hän sanoo.

Tarvittaessa verotuksen painopistettä voisi siirtää haittaveroihin ja kulutukseen.

Fjäder kuvaa kaipaavansa verokeskustelulta enemmän käytännönläheisyyttä eli pragmaattisuutta kuin ideologisuutta.

– Minä kannatan, että hallitus alentaisi työn verotusta syksyllä. Tietenkin, kun ei ole tupo-pöytää, ei synny pakettia, mutta työn verotuksen alentaminen prosenttiyksiköllä tarkoittaa kolmea prosenttia palkankorotuksissa. Sen takia se kannattaisi tehdä.

Politiikan kentillä on kiertänyt kevään ja kesän sitkeä tieto tai huhu, että Sture Fjäder olisi pyrkimässä politiikkaan ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Hän on ollut puolueen jäsen yli kaksi vuosikymmentä.

Fjäder toteaa Demokraatille, ettei kannata mennä asioiden edelle. Hän kuitenkin kuvaa olleensa koko uransa yhteiskuntapoliittinen keskustelija, jopa yhteiskuntapoliittisin kaikista Akavan puheenjohtajina toimineista.

– Sillä hetkellä, kun lopetan Akavan puheenjohtajana, jatkan yhteiskuntapoliittista keskustelua. Yhteiskuntapolitiikka kiinnostaa.

Vaalien läheisyys on jo pitkään tarkoittanut Fjäderille tunnetta, että voisi olla mukavaa olla mukana.

– Sillä tavalla se kiinnostaa. Juuri tässä hetkessä en voi kenellekään sanoa, että olisin lopullisesti päättänyt, että voisin lähteä. Mutta sillä tavalla olen rehellinen, että kyllä se kiehtoo.

Eli ette sulje eduskuntavaaliehdokkuutta pois?

– On sellainen virinä kropassa, että joskus jos haluaa olla mukana, se pitää päättää. Mutta ei mennä asioiden edelle. En sano kyllä mutta en sano myöskään ei.

Fjäder valittiin 2020 neljän vuoden jatkokaudelle Akavan johtoon. Eduskuntavaaliehdokkuus tarkoittaisikin käytännössä kauden jäämistä kesken.

– Se tarkoittaisi sitä. Niinhän se tietenkin on. En ole minkään listalla, sellaista ei valmistella, mutta joudun sitä miettimään. Kaltaistani henkilöä aina lähestytään.

Fjäder tunnetaan aktiivikeskustelijana myös Twitterin puolella. Hänen tilillään on hämmentänyt jo jonkin aikaa varoituseksti, jonka mukaan ”tilin käyttöä on rajoitettu väliaikaisesti”. Fjäder on saanut vian korjattua tänään, muttei osaa sanoa tarkkaan, mistä se johtui.

Tiliä voidaan rajoittaa turvallisuussyistä tai siitä, että olisi rikkonut Twitterin sääntöjä. Ainakaan jälkimmäisestä ei ole Fjäderin mukaan kysymys.

Noin viikko takaperin samoihin aikoihin ennen varoituksen ilmaantumista Fjäder kävi muun muassa kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) kanssa tiukkaa keskustelua eläkkeistä.

Fjäder hermostui Kontulan heitosta eläkekaton säätämiseksi ja totesi tviitissään ”miksi te vasemmalla haluatte aina viedä muitten rahat.” Tämä herätti ihmetystä Twitterissä.

– Eläkejärjestelmähän perustuu siihen, että eläkettä saa suhteessa palkkaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt tietenkin kunnioittavat sitä. Jos niin ei olisi, eläkejärjestelmä rapautuisi. Sehän on selvä, jos tulee eläkekatto, niin tulee eläkemaksukatto. Silloinhan se tarkoittaisi, että rinnalle rupeaisi pikku hiljaa tulemaan yrityskohtaisia, alakohtaisia ja muita eläkerahastoja, säätiöitä ja niin edelleen ja yleinen eläkejärjestelmä rapautuu. Ei tällaista tulonsiirtoa eläkejärjestelmän sisälle. Sehän olisi pähkähullua ja sitähän Kontula esitti, Fjäder kommentoi.

Eläkemaksua maksetaan suhteessa palkkaan ja eläkettäkin saa suhteessa palkkaan. Eläkekatto tarkottaisi myös eläkemaksukattoa. Ja romuttaisi nykyisen eläkejärjestelmän. Rinnalle tulisi uusia eläkeratkaisuja ja järjestelmiä. Miksi te vasemmalla haluatte aina viedä muitten rahat.

— Sture Fjäder (@SFjder) June 7, 2022