Vasemmistoliitto linjasi hiljattain kynnyskysymyksensä seuraavista hallituspohjista.

Puolue sanoo osallistuvansa ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka säilyttää Suomen nykyisen lainsäädännön, joka kieltää ydinräjähteiden tuonnin ja varastoinnin Suomen maaperällä.

Ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.

Vasemmistoliiton kynnyskysymyksen tekee kuitenkin vähintäänkin teoreettisessa mielessä mielenkiintoiseksi se, että monista muista puolueista on linjattu tiukkaan, ettei Suomen Nato-jäsenyydelle myöskään aseteta ennakkoehtoja. Tasavallan presidenttikään ei ole varaumia kannattanut.

Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) on sanonut, ettei Suomi aio asettaa mitään ennakkoehtoja Nato-jäsenyydelleen, ei myöskään ydinaseisiin liittyen.

Toisaalta on päivänselvää, ettei Suomi edes tavoittele ydinaseita maaperälleen. Tämä on sanottu selkeästi ääneen myös maamme puolustus- ja ulkoministerien kommenteissa. Kuin lukoksi kaikelle, Yhdysvalloillakin on voimassa oleva linjaus, ettei se sijoita ydinaseita vuoden 1997 jälkeen Natoon liittyneisiin maihin.

Voitaisiinko vasemmistoliiton kynnyskysymyslinjaus, joka sitoutuu tiukasti voimassa olevaan lakiin, tästäkin huolimatta tulkita tällaiseksi ennakkoehdoksi, joka ei olisi muiden puolueiden hyväksyttävissä?

MIKSI vasemmistoliitto ylipäänsä muotoilee tällaisen kynnyskysymyksen? Yksi syy on luultavammin se, että puolue meni kahtia eduskunnan Nato-äänestyksessä kuuden kansanedustajan äänestäessä liittymistä vastaaan. Suhtautuminen Natoon jakaa puoluetta.

Tiukka kanta ydinaseista voi koota puolueen toimijoita ja kannattajia takaisin yhteisen lipun ympärille.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sanookin, ettei yllättynyt vasemmistoliiton vaatimuksesta.

– Tai sanotaan, että en minä ennakoinut kynnyskysymystä, mutta se, että vasemmistoliitto aihetta seuraa ja kommentoi potentiaalisesti kärkkäästikin ei sinällään ollut yllätys vaan aika odotettavaa, hän jatkaa.

Vasemmistoliiton kansanedustajien kommenteista Pesu on myös päätellyt, että ydinasekysymys on ainakin joillekin sen kansanedustajista aito huoli.

Toisaalta, koska faktisesti Suomeen ei olla ydinaseita sijoittamassa, enemmän kynnyskysymyksessä on Pesun mielestä kysymys signaalista omille kannattajille.

Halutaan viestittää, että Nato-jäsenyys hyväksyttiin ikään kuin pakkoraossa mutta ydinaseisiin tai Yhdysvaltoihin ei ole kuitenkaan syytä suhtautua erityisen myönteisesti.

Pesu painottaa myös, ettei mikään puolue lobbaa ydinaseita, mutta jäsenyyteen penseästi tai kielteästi suhtautuvien vasemmistoliiton kannattajien joukossa ydinasekeskustelu on ikään kuin helppo kohde tarttua.

Onko vasemmistoliiton kynnyskysymys kuitenkin tällainen ennakkoehto (joista muut puolueet ovat puhuneet, ettei sellaisia pitäisi asettaa)?

– Ei se käytännössä ole, teoriassa tietysti joo. Teoriassa mahdollisesti, sanotaanko näin, Matti Pesu vastaa.

Hänen mukaansa Suomi pystyy nykyisellä lainsäädännöllä osallistumaan kaikkeen Naton toimintaan.

Vaikka nykyinen ydinenergialakimme on voimassa?

– Kyllä. Suomi pystyy osallistumaan kaikkeen tarjolla olevaan realistiseen Naton toimintaan. Se ei vaikuta siihen mitenkään. Naton ydinasepolitiikka on hyvin vakiintunut. Siinä voidaan nähdä muutoksia nyt, muttei sellaisia, jotka pakottaisivat Suomen väistämättä arvioimaan uudelleen lainsäädäntöään. Eli Suomi voisi tälläkin lainsäädännöllä osallistua Naton ydinaseoperaatioita tukevaan konventionaaliseen sotilastoimintaan. Ainoastaan se estää sen, että ydinaseita ei voida Suomeen tuoda eikä täällä valmistaa.

Suomi ei siis saisi maaperälleen Yhdysvaltojen taktisia ydinaseita, jos se niitä haluaisi, eikä Suomi edes halua.

– Teoriassa, jos olisi valinta, jossa Yhdysvallat kysyisi, haluaisitteko niitä tänne, sitten lainsäädäntö rajoittaisi, mutta tällaista skenaariota ei ole nähtävissä.

PESU summaakin pitävänsä vasemmistoliiton kynnyskysymystä “Nato-poliittisena profiloitumisena”, jolla ei ole käytännön vaikutuksia. Alkavalla hallituskaudella ei ole näköpiirissä keskustelua, jossa vasemmistoliiton kynnyskysymys tulisi ajankohtaiseksi.

Eli näetkö asian niin, että muut puolueet voisivat myös vasemmistoliiton kynnyskysymyksen allekirjoittaa, jos ne haluaisivat puolueen kanssa hallitusyhteistyöhön?

– Vaikea sanoa, mahdollisesti. Lainsäädäntöämme ei ole kyseenalaistettu, mutta meillä ei ole ehkä halua ottaa teemaa osaksi julistuksellista politiikkaa eli aina, kun Suomi linjaisi Nato-politiikkaansa asiakirjoissa, kansainvälisillä foorumeilla ja puheissa, sitä (kynnyskysymykseen liittyvää asiaa) ei haluta välttämättä politiikka-formulaatioksi. Mutta uskon, että muut puolueet voisivat tuohon taipua, koska ei kynnyskysymyksellä ole lyhyellä aikavälillä realistisia vaikutuksia, ellei nyt jotain aivan dramaattista muutosta tapahdu, Pesu sanoo.

– Omasta mielestäni se linja on parempi, jossa Nato-jäsenyydelle ei aseteta rajoja. Jos tuollainen (vasemmistoliiton vaatima) linjaus tehdään, en näe siinä mitään hyötyäkään. Mutta jos se on vasemmistoliitolle kynnyskysymys ja tarvitaan hallitus kasaan, voisin kuvitella, että puolueet voisivat taipua siihen pakkoraossa, kun sillä on epätodennäköisesti konkreettisia vaikutuksia Suomen Nato-politiikkaan, hän jatkaa.

MATTI Pesun mukaan Nato ei myöskään tee sellaista harjoitustoimintaa, jossa Suomen ilmatilassa kävisi taktisin ydinasein varustettuja koneita. Lainsäädäntömme kieltäisi senkin. Eikä Naton harjoituksissa muutoinkaan lennetä ydinaseiden kanssa niin sanotusti kovat piipussa.

– Tämä on myös sellaista toimintaa, jota Nato ilman muuta rajaa kauas Venäjän rajoilta. Ei Nato tai Yhdysvallat kuuna päivänä toisi niitä tänne näin lähelle Venäjää. Se olisi potentiaalisesti Venäjänkin näkökulmasta sen verran provosoivaa. Yhdysvaltain kanta on ollut se, ettei heillä ole halua, intressiä eikä tarvetta tuoda ydinaseita missään olosuhteissa Naton itäiselle reunustalle.

Nato-maista muun muassa Norja on asettanut tiettyjä rajoituksia Nato-jäsenyydelleen. Se ei esimerkiksi hyväksy maaperälleen ydinaseita. Rajoitus on omaehtoinen eikä sitä ole kirjattu Naton ja Norjan välisiin sopimuksiin. Myös Tanskan periaate on ollut, ettei ydinaseita tuoda maahan. Ruotsi on päättänyt seurata samaa linjaa.

Ydinaseisiin perehtynyt yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta on kertonut Suomessa ydinaseet kieltävän ydinenergialain poliittisesta tausta Twitterissä.

Hänen mukaansa pykälä tilkitsi aikoinaan 1980-luvulla todetun, Suomen lainsäädännöstä löytyvän (spekulatiivisen) aukon ja kyse oli siitä, olisiko Suomeen laitonta tai laillista tuoda ydinase, esimerkiksi tilanteessa, jossa yya-sopimukseenkin kirjattu sodanuhka olisi todettu ajankohtaiseksi.

Pykälä tilkitsi aikanaan 1980-luvulla todetun, Suomen lainsäädännöstä löytyvän (spekulatiivisen) aukon. Kyse oli siitä, olisiko Suomeen laitonta tai laillista tuoda ydinase, esimerkiksi tilanteessa, jossa yya-sopimukseenkin kirjattu sodanuhka olisi todettu ajankohtaiseksi.

— Tapio Juntunen (@tapiojuntunen) October 26, 2022