Ulkoministeriö kertoo tiedotteessa, että Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jukka Salovaara johtaa HLPF-ministerijulistuksen neuvotteluprosessia yhdessä Irakin edustajan kanssa. Suomen tavoitteena on ministeriön mukaan tärkeässä fasilitaattorin roolissaan varmistaa, että julistus tuo lisäarvoa Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanolle.

Suomi korostaa kokouksessa toimintaohjelman ydinajatusta, ettei ketään saisi jättää kehityksessä jälkeen. Suomen valtuuskuntaa foorumissa johtaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.)

– Pandemia on lisännyt äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja heikentänyt sukupuolten tasa-arvoa. Suomen ja muiden vauraiden maiden on koronapandemian jälkeisessä maailmassa tuettava globaalisti heikoimmassa asemassa olevia, hän sanoo tiedotteessa.

Suomen yleispuheenvuorossa ministeri Ville Skinnari viittaa ministeriön mukaan Pohjoismaiden hyvinvointimalliin ja mainitsee käytännön esimerkkinä kouluruokailun, jota Suomi pyrkii edistämään myös maailmalla.

– Kouluateriat ovat todistetusti yksi tehokkaimmista toimista lasten tukemiseksi. Sen merkitys on alettu maailmallakin nähdä investointina kansakunnan tulevaisuuteen, Maailman ruokaohjelman WFP:n kouluruokalähettiläänä toimiva Ville Skinnari sanoo.

– Suomessa on järjestetty ilmaisia kouluaterioita yli 70 vuoden ajan lasten oppimisen, ravitsemuksen ja terveyden tukemiseksi. Suomen osaamiselle on kysyntää, ja perustammekin yhdessä Maailman ruokaohjelma WFP:n kanssa maailmanlaajuisen kouluateriakoalition. Tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu, että jokainen lapsi voisi saada päivittäin terveellisen aterian koulussa, hän kertoo.

YK:n kestävän kehityksen seurantakokous järjestetään 6.-15.heinäkuuta virtuaalisesti aloitus- ja päätösistuntoja lukuun ottamatta.

”Seurantakokouksen temaattinen keskustelu käydään tänä vuonna kestävän kehityksen tavoitteista 1 (ei köyhyyttä), 2 (ei nälkää), 3 (terveyttä ja hyvinvointia), 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen), 12 (vastuullista kuluttamista), 13 (ilmastotekoja), 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) ja 17 (yhteistyö ja kumppanuudet)”, ulkoministeriö kertaa.

Virallisen ohjelman lisäksi kokouksen yhteydessä järjestetään monia sivutapahtumia. Suomen sivutapahtuma liittyy Agenda 2030 -toimien evaluaatioihin. Suunnitelmien, toimenpiteiden ja tulosten arviointi auttaa politiikan ja varojen ohjaamisessa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan järjestää Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa hyvinvointitalouteen keskittyvän epävirallisen sivutapahtuman, jonka avaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).

Korjattu päiväys: kokous järjestetään 6.-15., ei 6.-14.heinäkuuta.