Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien ja rahoituksen on oltava eduskuntavaalitavoitteensa keskiviikkona julkaisseen KT:n mukaan tasapainossa, työvoiman saatavuus on varmistettava ja sääntelyä kevennettävä.

– Suomen julkinen talous ei kestä ilman uudistuksia. Tarvitsemme päätöksiä, jotka vahvistavat työllisyyttä, parantavat tuottavuutta ja takaavat kansalaisille tärkeät julkiset palvelut, KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas sanoo tiedotteessa.

Julkisen talouden alijäämän kuromiseksi vaaditaan KT:n mukaan panostuksia tuottavuuden parantamiseen ja työelämän kehittämiseen. KT:n mukaan työpaikat tarvitsevat esimerkiksi tukea tekoälyn hyödyntämisessä ja työ- ja toimintatapojen uudistamisessa.

– Viranhaltijalain vaatimukset aiheuttavat hallinnollista taakkaa ja epätasa-arvoa suhteessa työsuhteessa oleviin. Myös kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia tulee tarkastella kriittisesti, jotta työnjakoa ja palveluprosesseja voidaan uudistaa, Nybondas Kangas sanoo.

KT pitää liian tiukkana kelpoisuusvaatimuksena esimerkiksi sitä, että varhaiskasvatuksessa kahden kolmesta työntekijästä pitää olla vuodesta 2030 alkaen korkeakoulutettuja.

KUNTA- ja hyvinvointialaa uhkaavaan osaajapulaan KT esittää ratkaisuksi toimia, joilla helpotetaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, sujuvoitetaan koulutuspolkuja ja vahvistetaan jatkuvaa oppimista työuran aikana.

– Osaavan henkilöstön saatavuus on julkisten palvelujen kohtalonkysymys. Tarvitsemme erilaisia väyliä, joiden avulla säädeltyihin ammatteihin pystyy pätevöitymään. Työelämä muuttuu, ja esimerkiksi aikuisopiskelun tukemiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka sanoo tiedotteessa.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi KT esittää muun muassa harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen lisäämistä sekä yhteistyön tiivistämistä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien välillä.

JULKISEN talouden kannalta KT:n mielestä on keskeistä, että kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus vastaa niille säädettyjä tehtäviä. Rahoitusmallien on KT:n mukaan oltava ennakoitavia ja oikeudenmukaisia.

Valtion kompensaatio ei ole korvannut TE-uudistuksen kustannuksia, vaan kuntiin on syntynyt 300-400 miljoonan rahoitusvaje. KT:n mukaan kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden niin sanotuista sakkomaksuista tulisi keventää.

KT:n mukaan eläkejärjestelmä on hyvässä kunossa edellisen uudistuksen jälkeen, eikä sitä saa vaarantaa lyhytnäköisillä ratkaisuilla. Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien yksityistä sektoria korkeampaa eläkemaksua tulisi kuitenkin alentaa.