Suomen juutalaisten ylirabbiini Simon Livson: ”On ihmisiä, joiden kanssa ei voi olla yhteistyössä”

Kuva: Jari Soini
Simon Livson kuuluu alkujaan valkovenäläiseen sukuun.

Myös Suomen juutalaisten ylirabbiini Simon Livsonin mielestä juutalaiset ovat väärinymmärrettyjä. Kun yksi pitää heitä syypäänä kommunismiin, toinen taas kapitalismiin, ja kolmas Venäjällä tapahtuviin ikäviin asioihin.

Suomalainen mediakin tuntuu valinneen puolensa.

— Kun israelilaisiin kohdistuu iskuja, on kyseessä palestiinalainen pyssymies. Pitäisi puhua terroristista. Jos Israel puolustautuu, media uutisoi isosti, miten monta äitiä ja lasta on kuollut, hän väittää.

Livson korostaa, etteivät juutalaiset ole lainkaan muita ihmisiä parempia. Heidän vastuullaan on on opettaa maailmaa Jumalan valosta — ei aseiden, vaan hyvien tekojen kautta.

— Hyvin monet meistä eurooppalaisista ihannoivat juutalaisia ghetossa ja itkevät sen kurjuutta, Livson summaa.

On ihmisiä, joiden kanssa ei voi olla yhteistyössä, koska he ovat fundamentalisteja.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisille tärkeää. Livsonin mukaan he huolehtivat toisistaan. Juutalaisten keskuudessa on henkilöitä, jotka lainaavat rahaa taloudellisessa ahdingossa oleville kanssaveljilleen- ja sisarilleen ilman korkoa. Livson ihmetteleekin välillä suomalaista sosiaaliturvaa, koska se ei tue ihmisen omaa yrittämistä.

Livson pyrkii kehittämään vuoropuhelua eri uskontokuntien edustajien kanssa.

— On ihmisiä, joiden kanssa ei voi olla yhteistyössä, koska he ovat fundamentalisteja. Kun on dialogi, on rakentamisen mahdollisuus, ylirabbiini linjaa.

Livsonin paras kaveri on luterilainen, ja muutenkin kirkko on hänelle tuttu. Kaikki kirkon toimet, kuten samaa sukupuolta olevien vihkiminen eivät kuitenkaan saa hänen kannatustaan.

— Jotkut pyrkivät olemaan niin suvaitsevaisia, että he menettävät samalla omat arvonsa. Ortodoksijuutalaiselle se ei ole mahdollista, Livson selvittää.

Lue koko Simon Livsonin laaja haastattelu torstain 12. tammikuuta Demokraatista ja katso video.

Sarjahukuttajan vapauttamisesta päätti Itä-Suomen hovioikeus

Kuva: Lehtikuva/Minna Raitavuo

Poliisi on etsintäkuuluttanut niin sanotusta sarjahukutusjutusta tuomitun miehen. Pohjois-Karjalan poliisipartiot suorittivat tuloksettoman etsinnän miehen kotiosoitteeseen tänään aamulla.
Rikoskomisario Kimmo Wetterstrandin mukaan 51-vuotiaan miehen etsimiseksi ei ole erillistä operaatiota, vaan sitä tehdään normaalin poliisityön ohessa.

– Kun olemme tulleet julkisuuteen asian kanssa, niin on tullut erilaisia ilmoituksia siitä, että henkilö on nähty siellä sun täällä. Nyt perkaamme sitä, pitääkö mikään niistä paikkaansa.

Hovioikeus kertoi päätöksessään noin vuosi sitten, miksi käräjäpäätös miehen vangitsemisesta oli sen mukaan kumottava. Oikeus muun muassa totesi, että neljän eri tapauksen yhtäläisyydet puhuivat miehen syyllisyyden puolesta.

Oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siitä, että poliisi ei ollut esimerkiksi nimennyt asianomistajia vuoden 2007 tapauksesta. Miehen kesämökillä kaatui tällöin vene ja miestä syytettiin sittemmin oikeudessa tapon yrityksistä, jotka eivät kyseisen venereissun osalta menestyneet oikeudessa. Lisäksi paikkatutkimuksen sanottiin hovioikeuden mukaan tukevan rikosepäilyä, mutta tutkimuksen tuloksia ei esitelty oikeudelle.

– Oikeudelle vangitsemisvaatimuksen tueksi annetut tiedot ovat niukkoja ja ylimalkaisia, Itä-Suomen hovioikeus totesi ratkaisussaan.

Oikeuden mukaan sen ei ollut mahdollista arvioida selvityksen perusteella tekojen tahallisuutta tai sitä, oliko epäillyille henkirikosten yrityksille todennäköisiä syitä.

STT ei ole tavoittanut jutun tutkinnanjohtajana toiminutta Jarmo Valliusta keskusrikospoliisista kommentoimaan vangitsemispäätöstä ja poliisin sitä varten toimittamia tietoja.

Myöskään Seppäsen asianajajana sarjahukutusjutussa toiminut Jukka Ketonen ei iltapäivällä ollut tietoinen päämiehensä olinpaikasta. Näin ollen Seppänen ja Ketonen eivät ole myöskään ehtineet pohtia mahdollista hovivalitusta.

– Nyt on niin, että en ole saanut päämiestäni tänään kiinni yrityksistä huolimatta. En ole myöskään itse ehtinyt perehtyä tuomioon, eli tiedän vasta lopputuloksen.

Ketosen mukaan hänellä ei ole tietoa Seppäsen olinpaikasta.

Sarjahukutusjutusta tuomittu on kateissa – etsintäkuulutus!

Kuva: Lehtikuva / Minna Raitavuo
Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Kontiolahdella luettiin syytteitä hukutusten sarjasta syytetylle miehelle 23. marraskuuta 2016. Syytetty kontiolahtelaismies saapui oikeuteen päässään karvalakki, joka peitti hänen kasvonsa. Syytetyn vieressä on hänen avustajansa, asianajaja Jukka Ketonen.

Poliisi on etsintäkuuluttanut niin sanotusta sarjahukutusjutusta tuomitun miehen. Pohjois-Karjalan poliisipartiot suorittivat tuloksettoman etsinnän miehen kotiosoitteeseen tänään aamulla.

Poliisi muistuttaa, että se ei voi suorittaa kotietsintöjä muihin osoitteisiin, jos sillä ei ole päteviä perusteita olettaa miehen löytyvän kyseisestä paikasta.

Kontiolahtelainen 51-vuotias mies tuomittiin 14 vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen lukuisista rikoksista, muun muassa kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus määräsi miehen vangittavaksi ja toimitettavaksi Pyhäselän vankilaan.

Vastaanottokeskusta ammuttiin yöllä Kouvolassa – ampuja saapui farmariautolla

Kuva: Lehtikuva / Handout/ Kaakkois-Suomen poliisi
Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja ammuskelusta Kouvolan Kuusaan vastaanottokeskuksen lähistöllä aamuyöllä kello 4.30. Poliisin julkaiseman tallennekuvan mukaan autosta nousi etumatkustajan paikalta henkilö, jolla on päällään tumma yläosa ja vaaleat housut.

Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja ammuskelusta Kouvolan Kuusaan vastaanottokeskuksen lähistöllä aamuyöllä kello 4.30. Kaakkois-Suomen poliisin mukaan vastaanottokeskuksen ulko-oven viereiseen lasiin oli tullut reikä. Ulko-oven tasanteelta löytyi luodin jäänteitä.

Valvontanauhan mukaan paikalta on poistunut tumma farmarimallinen henkilöauto. Poliisin julkaiseman tallennekuvan mukaan autosta nousi etumatkustajan paikalta henkilö, jolla on päällään tumma yläosa ja vaaleat housut.

Asiaa tutkitaan vaaran aiheuttamisena. Poliisin tietojen mukaan tapahtuneesta ei koitunut vaaraa kenenkään hengelle tai terveydelle. Luodista tai käytetystä ampuma-aseesta ei tiedoteta enempää tutkinnallisista syistä.

Keskustelua aiheesta

Migri: Raportit eivät anna aihetta muuttaa nykyistä turvapaikka-asioiden ratkaisukäytäntöä

Kuva: Lehtikuva

Maahanmuuttovirasto ei muuta linjaansa Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapuvien turvapaikanhakijoiden suhteen. Virasto on päivittänyt maiden maatietoraportit, mutta ne eivät sen mielestä anna aihetta muuttaa nykyistä ratkaisukäytäntöä.

Maahanmuuttovirastoa on arvosteltu siitä, että se on palauttanut turvapaikanhakijoita muun muassa Irakiin, jonka turvallisuustilanne on monin paikoin huono.

Maahanmuuttovirasto kertoo muuttavansa päätöksentekoaan, jos hallintotuomioistuimet tekevät uusia, linjaavia ratkaisuja. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita afganistanilaisia, irakilaisia ja somalialaisia voidaan palauttaa kotimaihinsa, ellei heillä ole yksilöllisiä perusteita kansainvälisen suojelun saamiselle. Suurin osa Maahanmuuttoviraston tekemistä kielteisistä päätöksistä, joista on valitettu, on pysynyt muuttumattomina hallintotuomioistuimissa.

Se, että turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei riitä Migrin mukaan kansainvälisen suojelun saamiseen. Jokaisen kohdalla selvitetään, uhkaako juuri tätä henkilöä vaino tai vakava vaara, ja jos uhkaa, onko hänen mahdollista saada suojelua siirtymällä toiselle alueelle omassa kotimaassaan.

Keskustelua aiheesta

Pakkoavioliittojen yleisyys selvitykseen Suomessa – Kansalaisjärjestöt: Vuosittain kymmeniä tapauksia

Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvittää oikeusministeriön pyynnöstä avioliittoon pakottamisen esiintymistä ja ilmituloa Suomessa. Pakkoavioliitolla tarkoitetaan yleensä avioliittoa, joka on solmittu vastoin jommankumman puolison suostumusta.

Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa pakkoavioliitosta ilmiönä, minkä avulla voidaan edelleen varmistaa, että viranomaisyhteistyö ja rikosprosessiketju toimivat asianmukaisesti myös avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa.

Selvityksessä arvioidaan, kuinka laaja ilmiö Suomessa asuvien henkilöiden avioliittoon pakottaminen on ja millaisia tapaukset ovat. Samoin on selvitettävä muun muassa se, ovatko tapaukset tulleet viranomaisten tietoon, ovatko ne päätyneet esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin sekä miten hyvin ilmiö tunnistetaan lastensuojelussa ja poliisissa.

Avioliittoon pakottaminen on Suomen rikoslain nojalla rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Teko on rangaistava riippumatta siitä, tapahtuuko pakottaminen Suomessa vai ulkomailla.

Pakkoavioliittojen määristä Suomessa ei ole olemassa virallisia tilastoja. Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esille, että niiden tietoon tulee vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa Suomessa asuva henkilö pakotetaan avioliittoon.

Oikeusministeriön tiedossa ei kuitenkaan ole, että avioliittoon pakottamisesta olisi tehty ainakaan merkittäviä määriä rikosilmoituksia. Kuka tahansa voi ilmoittaa rikoksesta poliisille.

Rikoksia saattaa jäädä piiloon eivätkä uhrit ehkä halua raportoida niistä viranomaisille, jotta he eivät joutuisi todistamaan esimerkiksi perheenjäseniään vastaan. Pakkoavioliitot voivat tulla ensi vaiheessa poliisin asemesta myös muiden viranomaisten tai kansalaisjärjestöjen tietoon.

Keskustelua aiheesta