Korhosen mielestä ympäristön hyödyntäminen tarvitsee rajat ja luonnonvaroille pitää määritellä hinta. Muuten ilmastokriisi iskee kovaa. Hän muistuttaa päällä olevan jo monta ikävää kriisiä, ilmastokriisin lisäksi muun muassa luonnon monimuotoisuuden hupeneminen.

Korhonen pitää etenkin metsätalouden tulevaisuutta haasteellisena. Hän sanoo alan voivan Suomessa jopa romahtaa, jos uudistuksia ei saada alkuun.

Korhonen kyseenalaistaa – ja myöntää nyt vähän kärjistävänsä – nykyisen kaltaisen metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminnan, jossa hitaasti kasvavasta suomalaispuusta lähinnä tehdään vessapaperia kiinalaisille. Hän arvioikin alan tuotekehittelyä ”luvattoman vähäiseksi” ja jalostusarvoa riittämättömäksi.

– Suomessa metsien hakkuumäärät ovat paisuneet liian isoiksi. Tämä on tiedetty jo pitkään, mutta mitään ei ole tehty. Metsäteollisuuden rooli on Suomen kaltaisessa pienessä maassa niin vahva, että sen tarjoamaa yleistä totuutta ei ole haluttu haastaa.

”Yleisen totuuden” voimasta kertoo Korhosen mukaan myös se, että yksityiset metsänomistajat on saatu vastustamaan valtion metsien hakkuurajoituksien kasvattamista, vaikka se todennäköisesti nostaisi puun hintaa ja samalla yksityisomistuksessa olevien metsien arvoa.

– Suomi ja Ruotsi ovat ajaneet myös EU:ssa niin voimallisesti metsien teollista käyttöä ja samalla vastustaneet neliraajajarrutuksella uudistuksia, että Brysselissä on ehkä kärsivällisyys lopulta loppunut.

Janne M. Korhonen.

KORHONEN on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja filosofian tohtori. Hän sanoo, että luonnonvarojen kestämättömän käytön ja ympäristökriisin vaikutukset voi hahmottaa jo lukion matematiikan osaamisellakin.

– Maapallon pinta-ala on rajallinen ja tyhjästä ei voi nyhtää raaka-aineita.

Edellisestä huolimatta Korhonen tunnustautuu optimistiksi. Puhtaan energian tuotanto etenee vauhdilla ja myös esimerkiksi sähköautot arkipäiväistyvät tämän vuosikymmenen aikana, kun niiden valmistuskustannukset alkavat laskea.

– Tuulivoiman kasvu on yllättänyt asiantuntijatkin.

Seuraavaksi kasvaa aurinkovoiman merkitys, myös Suomessa. Todellinen vihreä humahdus voi tapahtua jo tällä vuosikymmenellä. Siinä tapauksessa vihreä energiasiirtymä olisi isolta osin jo taputeltu. Korhonen myös uskoo, että monen kohdalla vihreä siirtymä menee ohi pienin vaikutuksin.