Moinen loikka eturintamaan ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei kansantaloudessa ole lukuisat tuottavuuden tekijät kohdallaan.

TUONAIKAISET Euroopan tilastoviraston Eurostatin tilastot kertoivat, että Suomen yritykset ottivat silloista uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT) käyttöönsä ripeämmin kuin muissa maissa. ICT:n käytön ja yrityksen tuottavuuden välillä oli vahva yhteys ja tuolloin yhteys oli erityisen vahva nuorissa yrityksissä.

Talous oli myös dynaaminen. Merkittävä osa nopeasta tuottavuuden kasvusta tapahtui ns. ”luovan tuhon” välityksellä: uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja luotiin ja samalla matalamman tuottavuuden työpaikkoja tuhoutui.

Tutkimukset kertovat, että hyvät johtamiskäytännöt ovat positiivisessa yhteydessä yritysten ja kansantalouden tuottavuuden, oppilaiden koulumenestyksen sekä terveydenhuollossa potilaiden henkiinjäämistodennäköisyyden kanssa. Hyviä johtamiskäytäntöjä puolestaan selittää johtajien hyvä koulutus sekä yritysten välinen kilpailu markkinoilla.

SUOMEN teollisuuden toimipaikkoja sekä ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosten johtamiskäytäntöjä koskevat tutkimukset osoittavat, että johtamiskäytännöt ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Arviot koskevat tilannetta noin puoli vuosikymmentä sitten, mutta tilanne oli luultavasti hyvä myös aikaisemmin ja se on hyvä myös nyt.

Kyse on tietysti keskiarvoista. Vaihtelu yritysten ja organisaatioiden välillä on suurta. Kun markkinat toimivat, huonosti johdettujen yritysten täytyy parantaa johtamistaan. Jos ne eivät onnistu siinä, niiden kohtalona on kadota.

Suomen kansantalouden tuottavuuskehitys oli surkeaa pitkään vuoden 2008 jälkeen. Tuottavuuden kasvu on ollut myös merkittävästi hitaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa.

Miksi Suomi on sitten jäänyt tuottavuudessa jälkeen esimerkiksi Ruotsista tai Tanskasta? Lyhyt vastaus on, että noihin maihin ei ole iskenyt yhtä tuhoisia tuottavuusshokkeja kuin Suomessa.

HYVÄ UUTINEN on, että tuottavuuden perusasiat ovat edelleen yhtä hyvässä kunnossa kuin edellä mainituissa maissa: Digibarometri 2022:n mukaan näissä maissa yritysten digitaalisuuden aste on korkea, yritykset ovat innovatiivisia, työmarkkinat ovat dynaamisia ja kansalaiset luottavat toisiinsa sekä viranomaisiin.

Toinen hyvä uutinen on, että tuottavuudessamme on nyt ns. ”kiinnikuromisvaraa”. Taloutemme on toipunut shokeista ja uudistuminen on ollut monilla mittareilla mitattuna vireää. Uudistuminen alkaa siivittää Suomen tuottavuus- ja talouskasvua seuraavan kymmenen vuoden ajan – ellemme itse möhli kehitystä talouspolitiikassa ja työmarkkinoilla.