Tuki puolustusliiton jäsenyydelle tuli ainakin kahdelta ex-pääministeriltä.

Anneli Jäätteenmäki vastasi Suomenmaalle näin:

– Nato-jäsenyyden hakeminen on perusteltua, sillä 24. helmikuuta muutti koko eurooppalaisen ja suomalaisen turvallisuusrakenteen. Tilanne on täysin toinen kuin aiemmin.

– Valmisteluvaihe on todella tärkeä, se pitää tehdä hyvin. Luotan valtiovallan kykyyn tehdä arviointeja ja ratkaisuja asiassa. On erittäin tärkeää, että Suomen saama vastaus kaikilta Nato-mailta on kyllä. Hakemisen pitää tapahtua jouhevasti.

Jäätteenmäen mielestä Suomen pitää myös selvittää hyvin, millaisin ehdoin se itse Natoon haluaa.

– Myös kansalaisten on tiedettävä siitä. En esimerkiksi itse halua ydinaseita Suomeen, eikä moni muukaan halua.

Mari Kiviniemi kertoo lehdelle olleensa pitkään Nato-kysymyksessä Suomen virallisen turvallisuuspoliittisen linjan kannattaja: Sen mukaan jäsenyys ei ole ajankohtainen asia, mutta optio on säilytettävä.

– Venäjän aloittamien sotatoimien myötä kantani on kuitenkin ratkaisevasti muuttunut. Jos ei nyt ihan päälaelleen niin hyvin vahvasti kuitenkin Nato-jäsenyyden kannalle. Eli Suomen on minun mielestäni haettava Naton jäsenyyttä niin pian kuin se käytännössä on mahdollista.

Entinen keskustan maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja totesi Suomenmaalle, että ”jos puntit Suomen Nato-jäsenyyden suhteen ovat aiemmin olleet tasapainossa, niin kyllä ne Ukrainan tapahtumien takia ovat mielestäni nyt kääntyneet vahvasti jäsenhakemuksen suuntaan”.

Entinen keskustan kuntaministeri Tapani Tölli ei halunnut tässä vaiheessa ottaa kantaa suuntaan tai toiseen.

Suomenmaa tavoitteli juttuun haastateltavaksi myös ex-pääministeri Esko Ahoa, ex-puolustusministeri Seppo Kääriäistä ja ex-kuntaministeri Hannes Mannista. He eivät halunneet kommentoida asiaa.