Helsingin siirtyminen pormestarimalliin vuonna 2017 antoi ison sysäyksen sille, että varsinkin suuremmissa kaupungeissa on alettu harkita kaupunginjohtajan korvaamista pormestarilla, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

– Pormestarimallin etuja on se, että se niin sanotusti kasvottaa päätöksentekoa. Tehdyt päätökset voivat tämän myötä saada entistä enemmän näkyvyyttä. Muutos myös selkeyttää poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa kunnissa, tutkimuspäällikkö arvioi.

Pormestarimallin eräs riski on tutkimuspäällikön mukaan se, että valta voi keskittyä liikaa.

Suomessa pormestari johtaa nyt kuutta paikkakuntaa.

Pormestari valitaan kullekin valtuustokaudelle eli neljän vuoden välein. Kunnanjohtaja puolestaan valitaan tehtäväänsä toistaiseksi tai määräajaksi.

Kunnanjohtaja on kuntaan virkasuhteessa, pormestari taas on kunnan korkein luottamushenkilö.

Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Majava on Pekola-Sjöblomin kanssa samaa mieltä siitä, että pormestarimalli voi sopia ”etenkin vähän isompiin kaupunkeihin”.

– Pienemmissä kunnissa asioita saatetaan miettiä siitä näkökulmasta, että on hyvä kun kunnassa on yksi puolueeton virkamies. Tämä valmistelee asiat ennen kuin ne tulevat poliittiseen päätöksentekoon, Majava muistuttaa.

Pikkukunnista uskaltautuivat ensimmäisinä valitsemaan pormestarin Päijät-Hämeen Kärkölä ja Kainuun Puolanka. Ne luopuivat kunnanjohtajistaan viime vuonna.
Kehityspäällikkö Majava ei odota minkäänlaista suurta pormestaribuumia Suomeen.

– Ehkä meillä silti yleistyy se, että kaupunki tai kunta ottaa käyttöön pormestarin. Luottamushenkilöiden puolella on nyt kovasti kiinnostusta saada lisätietoa asiasta.

Pekola-Sjöblom täydentää, että pormestarimalli vie Suomea muiden Pohjoismaiden käytännön suuntaan. Esimerkiksi Tanskassa kuntien ykkösjohtaja on pormestari.

STT–Pertti Mattila