Suomi ottaa vuodenvaihteessa käyttöön hyvinvointialueiden järjestelmän, jonka myötä sote-menot siirtyvät pois kunnilta. Muutos ei ratkaise ongelmakuntien pulmia, mutta voi antaa niille hengähdysaikaa, sanoo finanssineuvos Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.

-  Jos kunnalla on taloudellisia vaikeuksia, eivät hyvinvointialueet sitä korjaa. Muutos voi kuitenkin antaa näille kunnille hengähdysaikaa ja helpottaa talouden suunnittelua, sanoo kuntaliitoksiin ja kuntatalouteen perehtynyt Lappalainen.

Hän samalla painottaa, että tiukkaa taloudenpitoa tarvitaan myös vastedes.

Vaikka kuntaliitoksia on tehty, Suomessa on Lappalaisen mielestä edelleen liikaa pieniä kuntia. Hänen mukaansa liitoksia olisi hyvä tehdä jo ennen kuin yhdistyvien kuntien talous on kuralla, ei vasta kriisivaiheessa.

-  Liitosneuvottelutkin ovat helpompia, jos mukana on muutakin kuin niin sanotusti kapiot ja arkku.

TÄNÄ VUONNA kuntien tilanne on sikäli suotuisa, että yhtään uutta kuntaa ei ole joutunut kriisikunnan arviointimenettelyyn. Valtiovarainministeriön määräämä menettely selvittää kunnan mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut asukkaille. Lopputuloksena voi olla kuntaliitos – äärimmäisessä tapauksessa pakkoliitos.

Kriisikuntakriteerit täyttää edelleen viisi kuntaa, jotka olivat arviointimenettelyssä hiljattain. Näitä murheita pohtivat Haapajärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Pertunmaa ja Rääkkylä.

Kuntien pakkoliitoksia on tehty Suomessa vain kaksi. Pori ja Lavia määrättiin liittymään yhteen, samoin Lieto ja Tarvasjoki. Jalasjärvi vältti pakkoliitoksen Seinäjokeen, kun se liittyi vapaaehtoisesti Kurikkaan.

-  Käsittääkseni sote-uudistus ei ole tuomassa kuntaliitoksia parin lähivuoden aikana. Olemme arvioineet, että ensi vuosi olisi vielä suhteellisen hyvä kuntakentällä. Voi olla, että sen jälkeen tilanne heikkenee, Lappalainen sanoo.

Hänen mukaansa kuntien saattaa olla jatkossa vaikeampaa etsiä säästökohteita, kun niillä ei ole enää sote-menoja, josta voisi ajatella säästettävän.

-  Kriisikuntien ongelmana on se, että niissä väki vanhenee ja veroja maksavat työikäiset vähenevät. Pystytäänkö kunnassa pitämään jäljelle jäävillä tuloilla pystyssä esimerkiksi kouluverkkoa?

Jos kuntaliitos näyttää vaikealta tai mahdottomalta, vaihtoehto sille voi olla Lappalaisen mukaan kuntien välinen yhteistyö.

-  Tällainen ratkaisu on esimerkiksi kouluverkon yhteistyö.

KUNTALIITON TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Marianne Pekola-Sjöblom päätyy hieman eri perusteluilla samaan tulokseen siitä, että lähivuosina tuskin nähdään kuntaliitoksia.

-  Kun sote-uudistus nyt vihdoin saatiin, uskoakseni kunnissa halutaan odottaa ja katsoa, millaiset todelliset vaikutukset hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisella on. Sanoisin, että vähintään pari vuotta menee ennen kuin aletaan tehdä mitään johtopäätöksiä.

Tutkimuspäällikkö muistuttaa, että sen enempää kuntapäättäjät kuin kuntalaisetkaan eivät ole kuntaliitosten puolella. Suomalaisille kotikunta on usein tunneasia ja osa identiteettiä. Kuntaliitosten vastustus kertoo Pekola-Sjöblomin mukaan myös palvelujen heikkenemisen pelosta.

-  Eniten kuntaliitosten todennäköisyys kasvaa, jos valtion puolelta tulee joko pakotteita tai porkkanaa.

Teksti: Pertti Mattila / STT