Vaaratilanteet liittyivät eniten tiedonkulkuun ja kommunikointiin, lääketurvallisuuteen sekä muuhun kliiniseen hoitotyöhön. Kyselyyn vastaajien mukaan potilaiden on usein vaikea ymmärtää vieraskielisiä hoitajia ja päinvastoin.

-  Asukas kertoi, että tulee liian kuumaa vettä, hoitaja ei ymmärtänyt. Asukas sanoo, että ei jaksa enää kävellä, hoitaja ei ymmärtänyt, eräs vastaaja kuvaili avovastauksessa.

Suurin osa kyselyyn vastanneista koki vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon riittämättömäksi. Puutteellinen kielitaito korostui erityisesti ulkomailta aktiivisesti rekrytoitujen työntekijöiden kohdalla, joiden osalta 80 prosenttia vastaajista arvioi kielitaidon riittämättömäksi ja 18 prosenttia sanoi kielitaidon olevan vaihtelevaa. Ainoastaan prosentti vastaajista koki, että ulkomailta aktiivisesti rekrytoiduilla oli riittävä kielitaito toimia ammatissaan.

-  Lääkemääräyksiä tulkitaan väärin, vääriä lääkkeitä, vääriä annoksia menee väärille ihmisille, haavoja hoidetaan väärin, lääkärin määräyksiä jää toteuttamatta, koska ei ymmärretä, toinen vastaaja sanoi.

Haasteita koettiin myös potilaan kokonaisvaltaisessa huomioimisessa ja tarkkailussa.

-  Puutteellisen kielitaidon vuoksi asiakkaat saaneet vääränlaista ravintoa, keliaakikot vehnäleipää, ravinnotta oleville annettu ruokaa, soseruokailijoille annettu kiinteää ruokaa, vastaaja kertoi.

SUPER sanoo olevansa huolissaan siitä, etteivät työnantajat täytä velvoitteitaan rekrytoitavien työntekijöiden kielitaidon varmistamiseksi.

Liitto muistuttaa, että on työnantajan vastuulla varmistaa työntekijöiden kielitaito jo rekrytointivaiheessa ja seurata sen jatkuvaa kehittämistä työpaikalla.

– Vaillinainen ammatillinen kielitaito voi vaarantaa sekä vieraskielisten että muun henkilökunnan työturvallisuuden tavalla, joka ei ole reilu kenellekään. Vieraskielisen hoitajan oikeusturva vaarantuu päivittäin, jos hän joutuu tekemään tehtäviä, joihin hänellä ei ole riittävää ammatillista osaamista tai kielitaitoa, Superin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo tiedotteessa.

Suurin osa vieraskielisistä työntekijöistä rekrytoidaan lähihoitajan tai hoiva-avustajan tehtäviin.

Superin mukaan moni työnantaja ei huomioi työvuorosuunnittelussa aikaa, jota riittämättömän ammatillisen kielitaidon omaavan työntekijän perehdyttäminen ja tukeminen vaatii suomen ja ruotsin kielen taitoiselta hoitohenkilökunnalta.

Jäsenkyselyyn vastaajat kokivat kollegojensa heikon kielitaidon erityisen kuormittava asiana. Avovastausten mukaan moni työtehtävä jäi suomea puhuvan työntekijän hoidettavaksi.

Kyselyyn vastasi vajaat 3  300 liiton jäsentä viime syyskuussa.